Kuntoutustyöryhmän kokoonpano ja lapselle tehtävät tutkimukset suunnitellaan etukäteen yksilöllisesti lapsen kehitysongelmien perusteella. Kuntoutuksen suunnittelussa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet ja lapsen kehityskyky sekä perheen ja ympäristön voimavarat. Lääketieteellinen diagnoosi, vamma-aste tai toiminnallinen haitta eivät yksin määrää kuntoutuksen sisältöä. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma tavoitteineen laaditaan 1-3 vuodeksi.
Kuntoutustyöryhmään kuuluvat seuraavat työntekijät tarpeen mukaan:
Lääkäri asettaa lapselle diagnoosin työryhmän tutkimustulosten perusteella. Lääkäri ottaa kantaa myös siihen, mitä mahdollisia jatkotutkimuksia tarvitaan (esim. silmälääkärin tai lastenpsykiatrin konsultaatio).
Kuntoutusohjaaja/sosiaalityöntekijä keskustelee lapsen tilanteesta vanhempien kanssa ja toimii yhteyshenkilönä perheiden ja eri palveluntuottajien välillä. Kuntoutusohjaaja tai sosiaalityöntekijä ohjaa perheitä mm. terveydenhuollon, sosiaali- ja koulutoimen sekä KELA:n palveluihin liittyvissä asioissa.
Puheterapeutti arvioi lapsen kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoja, kielellisiä taitoja, puheen- ja äänentuottoa sekä tarvittaessa syömis- ja nielemistaitoja. Puheterapeutti osallistuu puheterapeuttisen kuntoutuksen sekä puhetta tukevien tai korvaavien kommunikointimenetelmien suunnitteluun ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan.
Psykologi arvioi lapsen ikään suhteutetun älyllisen suorituskyvyn, muistin, tarkkaavaisuuden ja oman toiminnanohjauksen sujuvuutta. Näissä ns. kognitiivisissa toiminnoissa ilmenevät puutteet ja häiriöt vaikuttavat lapsen psykososiaaliseen kehitykseen ja oppimiseen. Psykologi arvioi lapsen opetustavoitteet kuntoutustyöryhmässä pitkäaikaisseurannassa olevalle lapselle.
Fysioterapeutti arvioi lapsen liikunnallista kehitystä ja siihen liittyviä ongelmia. Fysioterapeutti vastaa osaltaan fysioterapeuttisen kuntoutuksen suunnittelusta ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnista sekä liikuntavammaisten apuvälineistä. Lastenneurologian yksikkö hankkii ja lainaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä.
Toimintaterapeutti arvioi lapsen käden taitoja, hahmotuskykyä, leikkitaitoja ja itsestähuolehtimisen toimintoja. Toimintaterapeutti osallistuu toimintaterapeuttisen kuntoutuksen suunnitteluun ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin sekä vastaa erilaisten käden ja yläraajan apuvälineiden tarvearvioinnista ja hankinnasta sekä lastojen suunnittelusta ja valmistuksesta.
Sairaanhoitaja ja lastenhoitaja arvioi lapsen selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa. He osallistuvat vanhempien ohjaukseen ja neuvontaan sekä huolehtivat kuntoutusarviojakson sujuvuudesta.
Jokainen kehitysarvioon tuleva lapsi tutkitaan yksilöllisesti. Lapselle tehdään tarvittavat lääketieteelliset tutkimukset kyseessä olevan terveys- tai kehitysongelman syyn selvittämiseksi. Lapsen sairauteen tai kehitykseen liittyvien ongelmien taustatekijöitä selvitetään usein yhteistyössä perinnöllisyyslääketieteen, lastenpsykiatrian, kliinisen neurofysiologian ja kuvantamisyksikön kanssa.
|
