Sijainti:
TYKS Kantasairaala
Kiinamyllynkatu 4-8, Turku
Rakennus 6, 6. kerros (A-sairaala, C-siipi)
A-C pääsisäänkäynti
Katso rakennuksen sijainti Kantasairaalan aluekartasta.
Puhelinnumerot
Osastonhoitaja: (02) 313 2720
Toimisto: (02) 313 1720
Aukioloajat:
- ma-ke klo 8.00–16.00
- to klo 8.00–15.30
- pe klo 8.00–15.00
Ohjattu harjoittelu neurologian poliklinikalla os. 720
Neurologian poliklinikka toimii lähete- ja ajanvarauspoliklinikkana. Päivystys hoidetaan ympärivuorokautisesti ensiapupoliklinikalla.
Erikoispoliklinikat:
- kuntoutuspoliklinikka
- lihaspoliklinikka
- neuroendokrinologinen poliklinikka
- botulinumtoksiinipoliklinikka
- epilepsiapoliklinikka
Tavallisimmat tutkittavat ja hoidettavat potilasryhmät:
- MS-potilaat
- Parkinson-potilaat
- Altzheimerintautipotilaat
- ALS-potilaat
- Myasthenia gravis-potilaat
- Dystoniapotilaat
- Aivovammapotilaat
- Aivoverenkiertohäiriöpotilaat
- Epilepsiapotilaat
- Unihäiriöpotilaat
- Päänsärky- ja kipupotilaat
- Huimauspotilaat
Keskeisimmät hoitomuodot:
- MS-potilaiden pistoshoidot/interferonihoidot
- infuusiohoidot
- dystonian botulinumtoksiinipitoshoidot
- spastisiteetin intrathekaaliset lääkehoidot
Sairaanhoitajan työnkuvaan kuuluu:
- potilaiden vastaanotto ja ajanvaraukset
- potilaiden ohjaus ja opetus, esim. MS-potilaiden pistosopetus
- lääkärin antamien toimintaohjeiden toteuttaminen, kirjaus ja seuranta
- avustaminen erilaisissa toimenpiteissä, esim. lumbaalipunktio
- infuusiohoidot, kortisonihoidot
- yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa
Hoitoperiaatteet:
- ihmisläheisyys ja kunnioitus
- yksilöllisyys huomioiden potilaan tarpeet ja itsemääräämisoikeudet
- riittävän tiedon ja ohjauksen antaminen potilaalle ja hänen läheisilleen, jotta hän pystyy selviytymään sairautensa kanssa mahdollisimman itsenäisesti
- turvallisuus
Ennen osastolle tuloa:
- aivojen ja hermoston anatomian sekä toiminnan kertaus
- lääketieteellisen sanaston kertaus
- yleisimpien neurologisten sairauksien kertaus
- lääkehoidon periaatteet, erityisesti iv- ja pistoshoitojen osalta
Esimerkkitapaus aivovammapotilaasta:
Tampereen ja Turun välisellä moottoritiellä tapahtui kesällä -05 auto-onnettomuus, jossa farmariauto ajautui tuntemattomasta syystä vastakkaiselle kaistalle törmäten henkilöauton kuskin puoleiseen etukulmaan. Vauhtia molemmilla oli n. 100 km/h.
H-auton vasen puoli ohjaamoa myöten oli painunut kasaan ja auton kuljettajana ollut nainen jouduttiin irrottamaan palomiesten avulla. Onnettomuus aiheutti kuljettajalle monivammat, etenkin raajoihin useita murtumia, jotka vaativat nopeaa leikkaushoitoa.
Naisen ensimmäinen hämärä muistikuva onnettomuuspaikalta oli hänen lojuessaan airbagin päällä ja sitä seuraava ambulanssissa. Kaikki muistikuvat onnettomuutta edeltävästä aamupäivästä olivat naiselta kadonneet. Ensiapupoliklinikalla kirurgin merkintöjen mukaan potilaan tajunnantaso oli ollut normaali. Potilaan äidin mielestä hän vaikutti sekavalta ja tokkuraiselta.
Ensimmäiset selkeät muistikuvat potilaalla oli vasta neljän päivän kuluttua onnettomuudesta, vaikkakin kuitenkin muistissa haparointia. Muistiaukon pituudeksi neurologin haastattelussa arvioitiin n. 2 vakoa.
Raajamurtumien leikkausten jälkeen tutkittava on syönyt särkylääkkeitä, joita vähentäessään alkanut tuntea jatkuvaa päänsärkyä. Kirkkaat valot tuntuvat pahalta, särky osin viiltävää ja osin paineen tuntoa. Niska on edelleen jumissa.
Psyykkisenä oireena potilaalla oli ilmennyt paniikkikohtauksia, joita ei ollut aiemmin, samoin erilaisia unihäiriöitä.
Muita uusia oireita ovat yhtäkkinen hikoilu pään ja ylävartalon alueella, leukojen särkyä, käsien voimattomuus sekä kävelyn tuntuminen kömpelöltä. Toteaa itse toimintansa käyneen hitaammaksi, muistin ei tuntenut heikentyneen. Ajantajussa ja hahmottamisessa on ongelmia ja asioiden aikajärjestys sekoaa. Keskittymiskyky on selvästi laskenut, esim. lukeminen ei suju kuten aiemmin.
Ongelma ja suunnitelma:
- vahva epäily aivovammasta erittäin korkeaenergisen törmäyksen ja alkuvaiheen muistiaukon, tajunnan menetyksen sekä jälkioireiden perusteella
- lisäselvityksenä neuropsykologinen tutkimus ja aivojen magneettikuvaus
- yläniskavammaepäilyn takia kaularangan magneettikuvaus
- korvien soimisen takia neuro-otologinen tutkimus
- laboratorioarvot mukaan lukien hormoniarvot
Tutkittavalla todettiin keskittymiskyvyn vaikeutta, kognitiivista hitautta, sanahaun vaikeutta, puheen/ ajatuksen katkeilua, lähimuistin heikentymistä ja väsyvyyttä. Magneettikuvauksissa ei havaittu poikkeavuuksia, ei myöskään korvalääkärin tutkimuksissa. Hormonitutkimukset olivat normaalit. Esitietojen ja neuropsykologisen oirekuvan perusteella todettiin aivovamman jälkitilan vaikuttavan kliinisesti selvältä.
Potilaalle suositeltiin neuropsykologista kuntoutusta sekä puheterapiaa lukemisen ja luetun ymmärtämisen kehittämiseksi. Lääkityksenä kokeillaan aivovamman jälkioireisiin Exelonia ja unihäiriöihin melatoniinia. Väliarvio tehdään neurologian poliklinikalla puolen vuoden kuluttua.
|
