Yhteystiedot SuomeksiPå svenskaIn English
PÄÄVALIKKO
Hoitoonpääsytilastot
 
Koulutustarjonta
 
Opiskelu
 
Oppimisympäristöt
 
»Allergiayksikkö ja keuhkosairauksien poliklinikka
 
Anestesiologian ja tehohoidon yksikkö
 
Ensiapupoliklinikka
 
Fysiatrian yksikkö
 
Ihotautien klinikka
 
Keuhkosairauksien klinikka
 
Kirurgian klinikka
 
Kliininen neurofysiologia
 
Kliinisen fysiologian, isotooppilääketieteen ja PET-toiminnan yksikkö
 
Korva- ja silmäklinikka
 
Kuntoutusklinikka
 
Lastenklinikka
 
Naistenklinikka
 
Neurologian klinikka
 
Ortopedian ja traumatologian klinikka
 
Patologian palvelualue
 
Psykiatria
 
Sisätautien klinikka
 
Suusairauksien klinikka
 
Syöpätautien klinikka
 
Koulutussopimukset
 
Potilasinformaatio
 
Sairaanhoitopalvelut
 
Toimipaikat ja kartat
 
T-sairaalan laajennus
 
Tyksilän päiväkoti
 
TYKSin seniorit ry
 
Työnhaku
 
Yhteystiedot
 
Yleisesittely
 
SANAHAKU
  hakuohje | SIVUKARTTA  
Opiskelu | Oppimisympäristöt | Allergiayksikkö ja keuhkosairauksien poliklinikka
      Tulostettava versio Lähetä artikkeli kaverille 

Allergiayksikkö


Sijainti:
TYKS Kantasairaala
Hämeentie 11, Turku
Rakennus 18, 2. kerros (T-sairaala)
Katso rakennuksen sijainti Kantasairaalan aluekartasta.

Puhelinnumero: (02) 313 3319 

Allergiayksikössä toimivia ja tiivistä yhteistyötä tekeviä erikoisaloja ovat

  • ihotaudit
  • keuhkosairaudet
  • korva-, nenä- ja kurkkutaudit
  • lastentaudit
  • työlääketiede
  • kliininen fysiologia

Allergiayksikkö mahdollistaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen kaiken ikäisten allergiapotilaiden yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen tutkimisen, hoidon sekä ohjauksen.

Erikoislääkärin vastaanottojen lisäksi allergiayksikössä annetaan allergia- ja ravitsemusneuvontaa sekä sosiaalityöntekijän, fysioterapeutin, tupakastavieroitushoitajan sekä kuntoutusohjaajan palveluita. Potilaiden kokonaisvaltainen hoito vaatii myös laboratorion ja röntgenosaston palveluita.

Sairaanhoitajan tehtäväalueet

Sairaanhoitajan vastaanottotehtäviin allergiayksikössä kuuluvat

  • hoidon jatkuvuuden turvaaminen
  • lääkärin avustaminen
  • potilaan ohjaus

Ohjausta annetaan lääkehoidosta, PEF-seurannasta sekä eri tutkimuksiin valmistautumisesta. Näiden lisäksi pyritään lisäämään potilaan tietoa allergiaan liittyvistä asioista.

Vastaanottotoiminnan lisäksi allergiayksikössä työskentelevät sairaanhoitajat tekevät myös erilaisia kliinis-fysiologisia tutkimuksia, kuten

  • spirometrioita
  • bronkodilataatiotestejä
  • uloshengityksen typpioksidimittauksia
  • histamiinialtistuskokeita
  • juoksurasituskokeita

Allergologiset tutkimukset ja –hoidot, kuten ihopistokokeet ja siedätyshoito kuuluvat myös sairaanhoitajan tehtäväalueeseen allergiayksikössä.

Hoitotyö on yhteistyötä

Yhteistyötä tehdään tupakastavieroitushoitajan, sosiaalityöntekijän ja ravitsemusterapeutin kanssa. Potilaiden kokonaisvaltainen hoito vaatii usein myös laboratorion ja röntgenosaston palveluita. Kliinis-fysiologisenyksikön, korva-, nenä-ja kurkkutautien poliklinikan, ihotautien poliklinikan sekä työlääketieteen poliklinikan kanssa tehdään myös yhteistyötä.

Opiskelu allergiayksikössä

Opiskelijalla nimetään harjoittelun ajaksi oma ohjaaja, jonka kanssa suunnitellaan harjoittelun sisältö. Ohjauksesta vastaavat myös esimerkiksi tutkimushoitaja sekä siedätyshoitoon perehtynyt sairaanhoitaja.

Harjoittelun aikana opiskelijan on tarkoitus tutustua mahdollisimman monipuolisesti poliklinikan toimintaan.

Allergiayksikössä opiskelija oppii toimimaan vastaanotolla, tekemään eri hengityskokeita, ihotestejä sekä tutustumaan siedätyshoitoon.

Opiskelijalta edellytetään ehdotonta salassapitoa.

Lisäksi opiskelijalta toivotaan

  • aktiivisuutta
  • oma-aloitteisuutta
  • yhteistyökykyä
  • rohkeutta kysyä ja kyseenalaistaa
  • aseptista työotetta

Ennen harjoittelua suositellaan tutustumaan:

  • Laitinen, Juntunen-Backman, Hedman, Ojaniemi. 2000 Astma. Duodecim
  • Kinnula, Brander, Tukiainen (toim.). 2005. Keuhkosairaudet. Helsinki Duodecim. ???
  • Allergia- ja astmaliitto
  • Hengitysliitto
  • Käypä hoito
    • Astma
    • Siedätyshoito
    • Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot
  • Hoitoreitit.vsshp.fi

Projektit ja kehittämistehtävät

Ssystemaattinen kirjaus sekä laatukäsikirja, joka on valmistunut 2007 ja jota päivitetään jatkuvasti.

Esimerkkitapaukset

Astma:

Astmadiagnoosin varmistuttua potilaalle annetaan perusohjausta sairaudesta: mitä astma on, sen oireet, pahentavat tekijät sekä niiden ennaltaehkäisy.

Ohjataan lääkehoito, sekä lääkkeenottotekniikka. Potilaalle kerrotaan myös oikeaoppisen PEF-seurannan tärkeydestä astman hoitotasapainon arvioinnissa.

Mahdollisesta tupakoinnista keskustellaan ja ohjataan tarvittaessa potilas tupakastavieroitushoitajalle.

Seuraava hoitovastekontrolli varataan noin 2-3 kuukauden päähän. Silloin kerrataan PEF-seuranta sekä lääkehoito. Näiden lisäksi annetaan kodin ja työympäristön saneerausohjeet sekä ohjataan potilasta astman pahenemisvaiheen hoidossa.

Tästä seuraava kontrolli on noin kuuden kuukauden kuluttua. Tällä käyntikerralla annetaan astman omahoidon ohjausta ja keskustellaan liikunnan sekä psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutuksesta astmaan. Myös Kelan etuuksista ja eri potilasjärjestöistä kerrotaan potilaalle. Tämän kontrollikäynnin jälkeen hoito jatkuu yleensä perusterveydenhuollossa, vain vaikeaa astmaa sairastavien kontrollit jatkuvat keuhkosairauksien poliklinikalla.

Työperäinen allergia ja astma:

Allergiayksikössä hoidetaan myös jonkin verran työperäisiä sairauksia (esimerkiksi allergiaa tai astmaa). Tällöin tehdään tiivistä yhteistyötä muun muassa työlääketieteen poliklinikan sekä ihotautipoliklinikan kanssa.

Mikäli potilas saa työpaikalla hengitystieoireita (hengenahdistusta, yskää), ohjataan hänelle yleensä työpaikkapef-seuranta. Potilas tekee 2 – 3 viikon ajan pef-puhalluksia kotona sekä työpaikalla noin 2 tunnin välein. Valmiista seurannasta hoitaja tekee Burgen käyrän, jonka lääkäri tulkitsee.

Mikäli potilaalle tulee työpaikalla myös ihottumaa, voidaan tehdään lähete ihotautipoliklinikalle tarkempiin selvityksiin. Lisäksi työlääketieteen poliklinikan lääkäreitä voidaan tarvittaessa konsultoida työperäisiin asioihin liittyen.

Allerginen nuha ja siedätyshoito:

Potilaat tulevat siedätyshoitoarvioon yleensä terveyskeskuslääkärin tai työterveyshuollon lääkärin lähetteellä. Siedätyshoitoa voidaan antaa esimerkiksi koivulle, timoteille, koiralle sekä hevoselle.

Ennen siedätyksen aloittamista siedätykseen perehtynyt lääkäri tekee siedätyshoitoarvion spirometrian ja oireiden perusteella. Allergiahoitaja käy läpi allergiaan ja siedätykseen liittyviä asioita potilaan kanssa.

Siedätyshoitopotilaat käyvät siedätykseen perehtyneen lääkärin vastaanotolla noin kerran vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Lääkärin vastaanoton yhteydessä heille tehdään spirometriapuhallukset ja lisäksi he täyttävät VAS-kaavakkeen, jonka avulla lääkäri arvioi siedätyshoidon tehoa.


 
Miika Jääskeläinen 24.09.2008

Takaisin