Synnytysvuodeosastot 310 ja 311  

Molemmat osastot ovat 22-paikkaisia vierihoito-osastoja, joissa huoneet ovat kolmen-, kahden- ja yhdenhengen huoneita. Lisäksi molemmilla osastoilla on perhehuone.

Huoneissa on henkilökohtaiset puhelimet. Puhelinnumeron potilas saa osastolle tullessaan. Puhelut yhdistyvät suoraan potilaille klo 7 - 22 välisenä aikana. Yöaikana puheluita ei yhdistetä potilashuoneisiin, mutta huoneista voi soittaa silloinkin sairaalan ulkopuolelle. Osastolla voi käyttää potilashuoneissa GSM- puhelinta. Rauhan takaamiseksi GSM-puhelimet on kuitenkin pidettävä äänettömänä.

Osastolle tullessa on hyvä ottaa mukaan omat henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet sekä lääkkeet. Potilas voi halutessaan käyttää omia aamutossuja ja vaatteita. 

kuva potilashuoneesta	kuva perhehuoneesta

 3.1 Perhehuone 

Perhehuoneessa molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus yhdessä osallistua ympärivuorokautiseen vierihoitoon alusta asti. Perhehuone on tarkoitettu hyväkuntoisille ensisynnyttäjille, joiden puolisoilla on mahdollisuus olla osastolla ympäri vuorokauden. Perhehuoneeseen ei ole mahdollista sijoittaa vanhempia sisaruksia. Jos olette kiinnostuneita perhehuoneesta, sitä kannattaa tiedustella jo saapuessanne synnyttämään.

4  Hoitopäivämaksut

Synnyttäjältä hoitopäivämaksu on 32,50 € vuorokaudessa. Perhehuoneessa myös tukihenkilö maksaa 32,50 € hoitopäivämaksun. Ruoat sisältyvät tähän maksuun.     

5  Osastolla

Synnyttänyt äiti siirtyy synnytysvuodeosastolle synnytysosastolta oman vointinsa mukaan joko pyörätuolilla tai sängyllä. Päivällä ja illalla synnytysvuodeosaston kätilö käy hakemassa heidät ja saa samalla raportin synnytysosaston tapahtumista. Yöllä synnytysosaston kätilö käy viemässä heidät synnytysvuodeosastolle. Osastolle tullessa käydään lyhyesti läpi osaston tilat ja toimintaperiaatteet.

Osastojen päiväohjelma (linkki Word tiedostona)
Dagsordningen på avd. 310 och 311 (Word) 

5.1 Vierihoito

Äitiä ja vastasyntynyttä ei eroteta osastolla toisistaan. Vauva saa olla äidin vierellä koko ajan äidin vointi ja jaksaminen huomioiden. Ympärivuorokautisessa vierihoidossa äidillä ja vauvalla on paras mahdollisuus tutustua toisiinsa. Vauvalla on turvallinen olo äidin lähellä tuttua ääntä kuunnellessaan ja maidon tuoksua haistellessaan. Vauvan läheisyys ja vauvantahtinen imetys nopeuttavat äidin maidonnousua rintoihin ja lisää maidon määrää.

 5.2 Imetys

Vauvantahtinen imetys

Synnytys käynnistää maidon erityksen ja tiheä imetys pitää sitä yllä. Vauvatahtisessa imetyksessä vauva itse määrää syöttörytmin ja siten maitomäärä mukautuu parhaiten vauvan tarpeisiin. Ensimmäisinä päivinä vauva imee noin 1-4 tunnin välein, rintaa voi tarjota aina kun vauva hamuilee sitä. Maitomäärän vakiinnuttua imetyskerrat yleensä harvenevat, mutta vauvan olisi hyvä syödä 8-12 kertaa vuorokaudessa.

Äidinmaidon koostumus

Rintamaidon koostumus muuttuu vauvan tarpeiden mukaan. Ensimmäisinä päivinä erittyvä kolostrum eli ternimaito on vastasyntyneen parasta ravintoa. Vauvan imiessä rinnalla erittyy alkuun ns. etumaitoa, joka on koostumukseltaan sokeripitoista ja sisältää vähän rasvaa. Rasvaisesta takamaidosta vauva saa suurimman osan tarvitsemastaan energiasta. Siksi on tärkeää, että vauva saa imeä yhtä rintaa riittävän kauan.

Imetys onnistuu useimmiten, jos:

- luotat itseesi
- vauvasi imemisote on hyvä
- vauvasi saa syödä niin usein ja niin pitkään kuin haluaa
- saat tukea imetykseen läheisiltäsi

Useimmilla vastasyntyneillä on taipumusta oksenteluun ja pulautteluun ensimmäisten päivien aikana. Tämä johtuu ruoansulatuskanavan tottumattomuudesta uuteen tehtäväänsä. Pulauttelua voi vähentää käsittelemällä vauvaa rauhallisesti ruokailun aikana ja röyhtäyttämällä vauva aterian jälkeen ja sen aikanakin, jos siltä tuntuu.

Imetys ei kuitenkaan aina heti suju ongelmitta. Sekä vauvasta että äidistä johtuvia hankaluuksia voi imetyksen alkuvaiheessa ilmetä. Osastolla oloaikana pyrimme yhteistyössä äidin kanssa löytämään ratkaisun näihin ongelmiin. Jos imetys ei syystä tai toisesta onnistu, se ei merkitse äitiyden epäonnistumista. Tärkeintä on rakkaus ja huolenpito.

Jos sinulla on imetysongelmia tai epäilyä maidon riittävyydestä, ota yhteys omaan neuvolaasi tai lapsivuodeosastolle (os. 310 puh. 313 1310, os.311 puh. 313 1311)

Osastolla äidillä on mahdollisuus harjoitella vauvan hoitoa, kun tuntee vointinsa kyllin hyväksi. Vauva punnitaan kerran päivässä yhdessä hoitajan kanssa ja samalla äiti saa ohjausta vauvan hoidossa. On normaalia, että paino laskee ensimmäisinä päivinä, mutta punnituksilla varmistetaan, ettei paino pääse laskemaan liikaa. Hoitojen yhteydessä hoitaja tarkkailee vauvan kuntoa ja neuvoo sinua tarpeittesi mukaan vauvan hoidossa sekä huolenpidossa. Päivittäiseen vauvan hoitoon kuuluu mm. vaipan vaihto, pesut ja navan hoito. Myös isä voi halutessaan saada hoitajilta opastusta ja osallistua vauvan hoitoon.

Vauvan tarkkailu  

Syntymän jälkeen muutos vauvan elinolosuhteissa on suuri ja vauvan elimistön täytyy sopeutua kohdun ulkopuoliseen elämään. Osastolla seurataan vauvan vointia ja tarkkaillaan mm. vauvan verensokeria, lämpöä ja kellastumista. Tarvittaessa vauvasta otetaan laboratorionäytteitä ja otamme yhteyttä lastenlääkäriin vuorokauden ajasta riippumatta.  

Jos vauva jostain syystä joutuu lastenosastolle hoitoon, vanhemmat saavat käydä vauvaa hoitamassa siellä. Imettämistä voi myös lastenosastolla harjoitella vauvan voinnin sen salliessa.  

Vauvan lääkärintarkastus  

Lastenlääkäri tarkastaa vauvat kahden päivän ikäisinä ja tarvittaessa useammin. Lastenlääkärin tarkastuksen yhteydessä annetaan tarvittaessa Calmette® -rokotuksen tuberkuloosia vastaan. Tietoa oman vauvasi rokotustarpeesta saat jo raskausaikana neuvolassa ja synnytysvuodeosastolla ollessasi.

Noin kahden vuorokauden iässä vauvoilta tutkitaan myös kuulo. Lapsen kielellisen ja sosiaalisen kehityksen ja oppimisvalmiuksien on osoitettu olevan yhteydessä kuulovamman diagnosointi-ikään. Lapsen kehitykselle on eduksi, että kuulovika havaitaan ennen 6 kk:n ikää. Tämän vuoksi kaikille vastasyntyneille tehdään synnytysvuodeosastolla kuulonseulontatutkimus. 
 

5.4 Synnyttäneen äidin seuranta osastolla

Alateitse synnyttäneiden äitien kohdun supistumista ja jälkivuotoa sekä mahdollisen leikkaushaavan tai repeämien paranemista seurataan osastolla oloaikana tarpeen mukaan. Myös rintojen kuntoa ja maidon nousua rintoihin seurataan.

Imetyksen alkupäivinä on yleistä, että rinnanpäät ovat arat. Arkuus helpottuu muutamien päivien kuluessa. Paras ennaltaehkäisy rinnanpäiden haavaumille on vauvan oikea imuote. Rinnanpäiden aristaessa voi imetysasennon vaihtaminen tuoda helpotusta, koska imun painopiste muuttuu ja rasitus jakaantuu tasaisemmin. Imetyksen jälkeen voit puristaa muutaman rasvaisen maitopisaran rinnanpään suojaksi, ilmakylvyt ovat myös hyvää hoitoa rinnanpäille. Mikäli rinnanpäät kaipaavat lisäksi myös muuta hoitoa (punoittavat, kuivat tai haavaumilla), voit käyttää niihin myös rasvaa esim. Bepanthen® -voidetta. Maito nousee rintoihin useimmiten 2.-3. päivänä synnytyksestä. Maitomäärän noustessa rinnat voivat tuntua kipeiltä. Kipeitä rintoja voi helpottaa imettämisen tai rintojen lypsämisen sekä kylmien kaalihauteiden avulla. Rintojen lypsäminen opetetaan äidille maidon noustua rintoihin.

Keisarileikkauksella synnyttäneet äidit  

Jos synnytystavaksi on suunniteltu keisarinleikkausta, tai jos synnytys päätyy ennalta suunnittelemattomasti keisarileikkaukseen äiti ja vauva hoidetaan osastolla 310 tai 311.  Synnytyssalin jälkeen jatkohoitopaikka määräytyy vuorokuukausina. Esim. maaliskuussa 2011 suunnitellun leikkauksen jälkeen jatkohoito-osasto on 311 ja suunnittelemattoman leikkauksen jälkeen osasto 310.

Keisarileikkauksen jälkeen kivunhoitona on useimmiten epiduraali-infuusio. Tätä niin kutsuttua kipupumppua pidetään osastolla 2 vrk leikkauksen jälkeen. Kivun hoidosta huolehditaan myös epiduraali-infuusion päätyttyä. Seuraavana päivänä leikkauksesta voi nousta ylös ja hoitaa vauvaa oman voinnin mukaan. Leikkauspäivänä ja sitä seuraavana päivänä saa syödä vain nestemäistä ruokaa. Kohdun supistumista ja leikkaushaavan paranemista seurataan. Leikkaushaavalta poistetaan ompeleet useimmiten viidentenä päivänä leikkauksesta, elleivät ompeleet sula itsestään pois. Muilta osin leikatun äidin seuranta osastolla sujuu samalla tavalla kuin alateitse synnyttäneenkin.

Mieliala

Mielialavaihtelut ovat yleisiä lapsivuodeaikana. Hormonitasapainon muutokset vaikuttavat mielialaan ja itku saattaa joskus olla kovinkin herkässä. Syytä itkuun voi joskus olla vaikeata selittää. Keskustele avoimesti tuntemuksistasi.

Vaikka valvotkin vauvasi ja imetyksen vuoksi öitä, sinun ei tarvitse olla huolissasi omasta jaksamisestasi. Imetysaikana hormonitoiminta auttaa pääsemään syvempään uneen kuin tavallisesti, joten unentarve on pienempi kuin aikaisemmin. Jos tunnet itsesi kovin väsyneeksi, sinun kannattaa levätä silloin, kun vauvasikin lepää. Vauvan rytmin mukaiset päiväunet tekevät hyvää myös äidille. Rikkonaiset päivät, illat ja yöt kuuluvat vauvaperheen arkeen, kun vauva opettelee elämän perustaitoja perheensä opastuksella.  

5.5 Kotiinlähtö osastolta

Hoitoajat ovat yksilöllisiä. Kotiin voi lähteä, kun äidin ja lapsen vointi sen sallivat ja imetys on lähtenyt hyvin käyntiin. Ensisynnyttäjät ovat osastolla keskimäärin neljä päivää synnytyksen jälkeen, uudelleen synnyttäjät hieman vähemmän aikaa. Keisarinleikatut äidit ovat osastolla hoidossa keskimäärin viisi päivää leikkauksen jälkeen. Äitien omat toivomukset kotiinlähdöstä otetaan huomioon

Kotiinlähtöpäivänä kätilö tekee äidille kotiinlähtötarkastuksen, jossa tarkistetaan rintojen kunto, kohdun supistuminen sekä mahdollisten leikkaushaavojen tai repeämien paraneminen. Kotiinlähtötarkastuksen yhteydessä käydään synnytystiedot läpi kätilön kanssa ja keskustellaan synnytykseen liittyvistä asioista. Neuvolakortti lähetetään osastolta postitse äidin omaan neuvolaan äidin lähdettyä kotiin.

Kotihoito-ohjeet  (VSSHP:n ohjepankista)

6. Osastojen henkilökunta

os. 310 osastonhoitaja Satu Lamberg, puh: (02) - 3131340
os. 310 apulaisosastonhoitaja Pirkko Salo
os. 311 osastonhoitaja Sinikka Lehto, puh:  (02) - 3131340
os. 311 apulaisosastonhoitaja Irmeli Aarsalo
osastonylilääkäri Ulla Ekblad (sairauslomalla 1.4.2011 asti)
osastonlääkäri Päivi Polo
erikoistuva lääkäri
kätilöt
lastenhoitajat
perushoitajat
osastonsihteerit
sekä laitoshuoltajia laitoshuollon yksiköstä

Henkilökunta muodostuu kätilöistä, lastenhoitajista ja perushoitajista. Osastolla lääkärinä toimii synnytyslääkäri ja vauvoista vastaa lastenlääkäri. Varsinaista lääkärinkiertoa ei osastoilla ole, vaan synnytyslääkäri tapaa äitejä tarvittaessa.

Työvuorossa työskentelee aamuvuorossa 5 - 6 hoitajaa, iltavuorossa 3 - 4 hoitajaa ja yövuorossa 2 hoitajaa.   

7. Kuvagalleria, lisää kuvia osastoilta 310 ja 311