T-sairaalan toiminnallisen suunnitteluun kuuluu hoitolinjoihin sijoittuvien hoitoprosessien kehittäminen, organisaation ja johtamisen muutosvision toteuttaminen sekä toiminnan ja johtamisen tietojärjestelmätuen varmistaminen. Hankkeen osiot liittyvät tiiviisti toisiinsa, joten toteuttaminen on yhdistettävä saumattomaksi kokonaisuudeksi. Hankejohtamiseen kuuluu hankkeen suunnittelu, ohjaaminen ja toteuttaminen niin strategisella kuin operatiivisella tasolla. Se auttaa T-sairaalaa saavuttamaan tavoitellut hyödyt ja kehityspolun mukainen käyttöönotto tapahtuu ammattimaisen hankejohtamisen avulla.

Hankejohtaminen sisältää myös hanketoimistolle kuuluvat velvollisuudet, joiden tarkoituksena on koordinoida projekteja, toimia tiedonkeruun keskitettynä pisteenä, seurata projektien etenemistä sekä tuotoksia ja ylläpitää hankkeiden läpivientiin tarvittavia työkaluja ja menetelmiä.

Riskien tunnistamisen ja seuranta on myös tärkeä osa hankehallintaa. Riskit tunnistetaan alusta alkaen ja riskienhallinnan toimenpiteitä seurataan säännöllisesti hankkeen aikana.

Organisaatio ja johtaminen

Organisaation ja johtamisen kehittäminen -projektin tavoitteena on uudistaa sairaanhoitopiirin organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä tukemaan hoitolinjoihin perustuvaa palvelutoimintaa nykyisen toimintayksiköihin perustuvan organisaation sijaan. Tulevaisuudessa päävastuu potilaan kokonaisvaltaisesta, erikoisalatkin ylittävästä, hoitoprosessista on hoitolinjan johtajalla. Palveluyksiköt, jotka tuottavat toimenpiteitä tai tukipalveluita usealle hoitolinjalle, vastaavat puolestaan omasta toiminnastaan.

Merkittävin muutos on vallan ja vastuun siirtyminen hoitolinjoihin mahdollisimman lähelle potilaan hoitoprosessia. Hoitolinjojen johtamisessa kokonaisvaltaisen johtamisosaaminen korostuu niin talous- ja henkilöstöresurssien johtamisessa kuin toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja raportoinnissa. Palveluyksiköissä taas pääpaino on tukipalvelun tai erikoisalan tutkimuksen, koulutuksen ja osaamisen johtamisessa.

Kehittämisprojektin päätavoitteena on muuttaa organisaatiorakenne ja johtaminen tukemaan hoitolinjapohjaista toimintamallia. Johtamisjärjestelmän näkökulmasta määritellään vastuu- ja valtasuhteet hoitolinjojen ja palveluyksiköiden rajapinnoilla sekä niiden pohjalta määräytyvät kompetenssitarpeet ja roolitukset. Lisäksi projektissa keskitytään kokonaisvaltaisten kannustinjärjestelmien ja pitkäjänteisen henkilöstösuunnittelun ja osaamisen kehittämisen haasteiden ratkaisemiseen.

Muutoshallinta

Muutoshallinnalla rakennetaan henkilöstön sitoutumista hankkeen uusiin toimintatapoihin. Muutoshallinta koostuu tiedottamisesta, mahdollisuudesta osallistua kehittämistyöhön, osaamisen kehittämisestä ja uusien työtapojen kouluttamisesta ennen sairaalan käyttöönottoa.

Hankkeen viestintä-suunnitelmassa määritellään viestinnän kohde- ja sidosryhmät, viestintätavat ja –kanavat sekä viestinnän aikataulu. Viestinnän monikanavaisuudella pyritään varmistamaan hankkeen mahdollisimman laaja tunnettavuus ja mahdollistamaan kohde- ja sidosryhmien sitoutuminen hankkeeseen. Viestintäkanavina käytetään mm. kasvokkain, internetin ja intranetin, julkaisujen ja yleisötilaisuuksien välityksellä tapahtuvaa tiedottamista.

Viestinnän tehokkuutta tutkitaan kahdesti vuodessa, muutosvalmiuden kehittymistä kerran vuodessa. Mittaukset suunnataan hankkeen kannalta tärkeisiin sidosryhmiin.

Muutoshallinta -projektin vastuulla on hankkeeseen sisältyvän koulutusstrategian toteuttaminen. Koulutusstrategiassa huomioidaan eri henkilöstöryhmien koulutustarpeet ja toteutus.

Osaamisen kehittäminen vaatii yhteistyötä alueen eri oppilaitosten kanssa. Henkilökunnan kouluttaminen uusiin toimintatapoihin tulee sisältämään tietoa mm. työskentelystä hoitolinjoissa ja hoitoprosesseissa sekä niistä seuraavan organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän tuntemusta. Uusiin tietojärjestelmiin liittyvä tieto tulee niin ikään osaksi koulutusta.

T-sairaalan toiminnan perustana ovat hoitolinjat, jotka muodostuvat potilaan oireiden ja hoidon tarpeiden perusteella. Potilaan tullessa päivystykseen tehdään päätös siitä, mihin hoitolinjaan potilas ohjataan, ts. päivystys toimii tärkeänä akuuttisairaalan ohjauspaikkana. Periaatteena on järjestää kaikki potilaan hoidossa tarvittavat resurssit ja osaaminen potilaan ympärille siten, että potilas ohjautuu suoraan tarvittaviin tutkimuksiin ja oikeaan hoitolinjaan. Näin vältytään akuuttipotilaiden turhilta siirroilta, jotka lisäävät lääketieteellisten riskien ja hoitohaittojen todennäköisyyttä.

Hoitolinjojen kehittäminen - projektin tavoitteena on parantaa potilaslähtöisten hoitoprosessien sujuvuutta ja tehokkuutta. Hoitolinjat koostuvat hoitoprosesseista, jotka liittyvät laajasti saman ongelmakokonaisuuden tai potilasryhmän hoitoon (esim. Traumapotilaan ja Sydänpotilaan hoitolinja).

Toimintaa analysoidaan, mallinnetaan ja suunnitellaan tehokkaiden hoito- ja asiakasprosessien näkökulmasta. Tässä hyödynnetään potilaita hoitavan henkilöstön tietämystä. Sen osallistuminen hoitolinjojen kehittämistyöhön on ratkaisevan tärkeää. Näin varmistetaan, että jokainen potilaan hoitoprosessin vaihe uudistetaan siten, että hoitolinjoista tulee toimivat, sujuvat ja tehokkaat.

T-päivystys

T-sairaalaan sijoittuu Turun alueen terveydenhuollon päivystystoiminta sekä suuri osa koko sairaanhoitopiirin vaativasta ja raskaasta päivystystoiminnasta. Tavoitteena on uuden mallin mukainen päivystys, josta potilas saa nopeasti tarvitsemansa asiantuntevan avun yhdestä paikasta. Toisaalta päivystys toimii myös koko akuuttisairaalan ohjauspaikkana. Päivystyksessä tehdään päätös hoitolinjasta, johon potilas ohjataan. Ohjaaminen oikeaan hoitolinjaan on ensiarvoisen tärkeää. Nopeat oikeat päätökset päivystyksessä takaavat hoidon korkean laadun ja toiminnan tehokkuuden.

Tietojärjestelmien tuen varmistaminen

T-Pro hankkeessa ei kehitetä tietojärjestelmiä, mutta sekä hoitolinjojen prosessien kehittämisprojektityön että organisaatio- ja johtaminen –projektin aikana ja niihin liittyen arvioidaan sairaalassa käytettäviä terveydenhoidon tietojärjestelmiä. Erityisesti tunnistetaan niihin liittyviä ongelmia ja puutteita prosessien ja visiona olevan organisaatio- ja johtamisjärjestelmien näkökulmista. Samalla tehdään uuden malliseen toimintaan ja johtamisjärjestelmään liittyvät tietojärjestelmien tarvemäärittelyt.