TYKSin T-sairaalarakennus harjakorkeudessa

Lehdistötiedote 25.10.2002


Lehdistötiedote 25.10.2002

Turun yliopistollisen keskussairaalan vanhimpien tilojen korvaajaksi rakennettava T-sairaalarakennus on edennyt harjakorkeuteen. Rakennustyömaa viettää harjakaisjuhlia perjantaina 25. lokakuuta. Rakentaminen työllistää aliurakoitsijat mukaan lukien 150-300 työmiestä kerrallaan rakentamisen eri vaiheissa. T-sairaala valmistuu syksyllä 2003. Sairaalan rakentaminen maksaa 35 miljoonaa euroa. Kiinteiden laitteiden hankkimiseen on varattu 5,9 miljoonaa ja isoihin hoito- ja tutkimuslaitteisiin 6 miljoonaa euroa. T-sairaalan kerrospinta-ala on 21.600 neliömetriä ja tilavuus 126.000 kuutiometriä.

T-sairaalan rakentaminen on osa TYKSin pitkän aikavälin tilasuunnittelua. Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Mikko Sedig totesi tänään, että T-sairaalan jatkorakentamisesta on päätettävä viimeistään syksyllä 2003 kokoontuvassa valtuustossa, jotta tilaratkaisuihin vaikuttavat suuret toiminnalliset linjaukset sairaanhoitopiirissä voidaan ylipäätään tehdä.

T-sairaalaa rakennetaan ns. Kupittaan saven tontille, joka sijaitsee aivan TYKSin nykyisen sairaala-alueen vieressä, Helsingintien ja rautatien toisella puolella. Kulku uuden ja nykyisen sairaala-alueen välillä tapahtuu teiden yli kulkevan pysäköintitason kautta. T-sairaalan valmistuessa voidaan sairaala-alueella nykyisin hajallaan olevaa hoitoa keskittää paljon tarkoituksenmukaisemmin yhteen paikkaan, mikä parantaa potilaiden saamaa palvelua ja helpottaa henkilökunnan työtä. Osa uusiin tiloihin muuttavista yksiköistä toimii nyt jopa yli sata vuotta vanhoissa rakennuksissa.

Täällä hetkellä moneen paikkaan hajautettu allergiasairauksien hoito keskitetään T-sairaalan allergiayksikköön ja syöpätautien (onkologian) klinikka saa sieltä nykyaikaiset tilat. Näiden lisäksi uudisrakennukseen sijoittuvat ihotautien klinikka, keuhkosairauksien ja kirurgian poliklinikat sekä sairaanhoidollisia palveluita. Tilajärjestelyt helpottavat laajemminkin TYKSin tilanahtautta. Esimerkiksi neurologian vuodeosastot pääsevät  1800-luvun rakennuksesta U-sairaalaan.

T-sairaalarakennus koostuu kolmesta toiminnallisesti erilaisesta kokonaisuudesta: poliklinikka-, toimenpide- ja vuodeosastosiivestä. Uusi sairaala eroaa suuresti nykyistä tiloista; pitkiä käytäviä ei ole ja potilashuoneet ovat valoisia 1-2 hengen huoneita. T-sairaalan vuodeosastot ovat muodoltaan kolmioita, joissa potilastilat sijaitsevat kolmioiden kärjissä ja huoltotilat niiden välissä, lähellä potilaita. Näin hoitohenkilökunta on lähellä potilaita ja hoitotarvikkeita, jolloin itse hoitoonkin jää enemmän aikaa. Potilaskeskeisen hoitofilosofian mukaisesti tutkimukset ja jopa pienet hoidot pyritään keskittämään mahdollisimman paljon potilasvuoteen ympärille.

T-sairaalassa otetaan käyttöön elektroniset potilastietojärjestelmät ensimmäisenä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalana. Digitaaliseen kuvantamiseen TYKSissä siirryttiin juuri äsken, syyskuun alussa 2002.

- - - - - - - - - - - -- - - - - -- - - - - -- - - - - -
LISÄTIETOJA:
Rakentaminen: suunnitteluinsinööri Timo Seppälä, puh. (02) 313 3114, 040 739 0173
Tilasuunnittelu: tulosryhmäjohtaja Heikki Korvenranta, puh. (02) 313 1795, 040 723 1535
Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén, puh. (02) 3133 601, matkapuh. 040 515 3955.
Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Mikko Sedig, puh. (02) 275 0260, 0400 820 248
Rakennusjaoston puheenjohtaja Martti Sipponen, puh. (02) 434 5316, 050 339 0501

- - - - - - - - - - - -- - - - - -- - - - - -- - - - - -
LIITE:  Tulosryhmäjohtaja Heikki Korvenrannan esitys TYKSin tilatarpeista

Joukkoviestimille 25.10.2002

TULOSRYHMÄN JOHTAJA HEIKKI KORVENRANTA TYKSIN TILATARPEISTA 25.10.2002

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi 27.4.2000 T-sairaalan hankesuunnitelman, jonka mukaan T-sairaalan ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2003 korvaaviksi tiloiksi vanhentuneille ja hajallaan sijaitseville sairaalarakennuksille. Rakennukseen sijoittuvat onkologian ja ihotautien klinikat, kirurgian ja keuhkosairauksien poliklinikat sekä usean erikoisalan toiminnallisen kokonaisuuden muodostava allergiayksikkö. Korvaavan rakennuksen vapauttamat tilat mahdollistavat mm. neurologian vuodeosastojen sijoittumisen U-sairaalaan. Lisäksi vapautuviin tiloihin voidaan useita toimintoja toimiviksi kokonaisuuksiksi. Tilajärjestelyt helpottavat TYKSin hankalaa ahtausongelmaa. T-sairaalan rakentaminen on aikataulussa, ja sairaalarakennuksen toiminta käynnistyy vuodenvaihteen 2003-2004 tienoilla.

 T-sairaalan ensi vaiheen valmistuminen on osa kokonaissuunnitelmaa, jossa T-sairaala jatkorakentamisen (T2-vaihe) myötä muodostaisi koko TYKSin toiminnan perusytimen. Sinne sijoittuisivat ensiapu- ja raskas erikoissairaanhoidon päivystystoiminta tarvittavine oheispalveluineen, teho-osasto sekä ainakin sisätautien ja kirurgian päivystystoiminnan ja akuuttihoidon kannalta oleelliset toiminnot ja osastot. Siellä toimisi myös yhteinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys. Sairaansijoja entisen Kupittaan saven alueella sijaitsevaan T-sairaalakokonaisuuteen voidaan sijoittaa n. 280 ja sen kerrosala olisi n. 30 000 hyötyneliötä. 

TYKSin toinen lähivuosien suuri rakentamishanke on U-sairaalan saneeraus. Helmikuussa 2002 valmistunut U-sairaalan talotekninen selvitys osoitti, että rakennuksen talotekniikka ei enää täytä nykyaikaisen sairaalan normeja vaan alkaa näiltä osin olla elinkaarensa päässä. Tähän 45 000 hyötyneliömetrin rakennukseen voidaan perusteellisen saneerauksen jälkeen sijoittaa nykyajan vaatimukset täyttäviä sairaansijoja 240 tämän hetken 390:n sijaan. Alun perin rakennuksessa on ollut 555 sairaansijaa.  

Hyväksyttyjen ja voimassa olevien pitkän aikavälin suunnitelmien mukaan T-sairaalakokonaisuuden rakentamisen ja U-sairaalan saneerauksen jälkeen TYKSin T-sairaalassa toimisi alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys mukaan lukien ensiapupoliklinikka ja tarkkailuosasto.  Sinne sijoittuvat myös kirurgian ja sisätautien päivystystoimintojen ja raskaiden toimintojen tilat leikkausaleineen ja muine toimenpidetiloineen sekä teho-osastoineen. Toimintaa tukevat kuvantamis- ja laboratoriotoiminnat sijaitsevat päivystys- ja teho- ja muun raskaan hoidon välittömässä läheisyydessä. T-sairaalassa olevat sairaansijat tukisivat päivystystoimintoja ja tehohoitoa vaativaa sairaanhoitoa.  

Ei-kiireellinen ja muu vähemmän intensiivinen hoito voisi tapahtua kauempana tästä akuutti- ja tehohoidon keskuksesta. Näin saneeratussa U-sairaalassa tulisi olemaan sekä polikliinista toimintaa että vuodeosastotoimintaa. Sinne sijoittuisivat lastentautien toiminnot ja naistentautien sairaanhoito, synnytykset sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien ja silmätautien toiminnot. Vanha A-sairaala toimisi pääasiassa päiväsairaalana, mutta siellä voisi olla myös vuodeosastotoimintaa.  

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä on lähikuukausien aikana ratkaistavana kaksi tilasuunnitelmiin liittyvää asiaa. U-sairaala on saneerattava kymmenen vuoden kuluessa ja toisaalta T-sairaalan rakentaminen on saatettava loppuun. Väestö- ja sairastavuusennusteista tiedetään, että erikoissairaanhoidon palvelujen tarve lisääntyy niin uusien hoitomahdollisuuksien kuin ikärakenteen muutoksen johdosta. Erityisesti lisääntyvät syöpäsairauksien hoidon tarve, ortopedisten leikkausten tarve, sydänsairauksien kardiologisen hoidon tarve, kaihileikkausten tarve sekä dialyysihoidon tarve ja eräiden neurologisten ja keuhkosairauksien hoidon tarve.  

Lisääntyvä hoidon tarve ei kuitenkaan merkitse sitä, että esimerkiksi erikoissairaansijojen tarve lisääntyisi. Päinvastoin on todennäköistä, että sairaansijojen tarve vähenee ehkä selvästikin, koska uudet hoidot voidaan yhä useammin toteuttaa polikliinisena hoitona tai päiväsairaalahoitona ja uusien hoitomenetelmien vaikutuksesta erikoissairaanhoidon potilaat ovat hyväkuntoisempia kuin aiemmin. Tämä edellyttää lisäksi, että perusterveydenhuolto ja kotisairaanhoito sekä palveluasuminen on järjestetty niin, ettei potilaiden tarvitse olla erikoissairaanhoidon "hotellipaikoilla".  

Sairaaloissa tarvitaan tulevaisuudessa enemmän muita kuin sairaansijatiloja. Valmistelu-, toimenpide- ja tarkkailutilat muodostavat hoitotapahtuminen kannalta oleellisen ympäristön. Vuodeosastoja tarvitaan, mutta niissäkin toimenpiteiden ja tarkkailun osuus on keskeistä. Toisaalta vuodeosastot ovat uudenlaisia. Huoneet ovat yksiköllisempiä, potilaspaikkaa kohti tarvitaan suurempi neliömäärä eikä monipaikkaisia yhteishuoneita ole. Eristysmahdollisuuksia tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän joko potilaan tai ympäristön suojelemiseksi.   

Kokonaistilojen ja vuodepaikkojen muuttuvaa suhdetta kuvaa hyvin U-sairaalan tilanne. Valmistuessaan vuonna 1968 sinne mahtui 555 sairaansijaa, nyt saneerauksen jälkeen samaan rakennukseen sijoittunee 240 sairaansijaa. 

Tulevaisuuden sairaalan yksi tärkeä lähtökohta on sujuva potilaspalvelu, johon kuuluu toiminnallisten kokonaisuuksien tarkoituksenmukainen sijoittelu ja oheispalvelujen kitkaton saatavuus.  Nämä tavoitteet ovat sitäkin tärkeämpiä koska niiden avulla palvelut pystytään tuottamaan myös tehokkaimmin ja taloudellisimmin. 

Toiminnallisesti tärkein TYKSin tulevina vuosina tuottama palvelukokonaisuus on päivystyspalvelut ja akuuttihoito. Kuten julkisuudessa on monella taholla todettu, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen päivystyskokonaisuus on monella tavoin järkevä. Se tukee sujuvaa potilaspalvelua ja viiveetöntä oikeaan tutkimukseen ja hoitoon pääsyä. Samassa paikassa tapahtuva äkillisesti sairastuneiden esimerkiksi sydänpotilaiden ja traumapotilaiden hoito vähentää edelleen hoidon viivettä.

Tällainen paikka on varustettava riittävillä laboratorio- ja kuvantamistutkimusmahdollisuuksilla. Tarkkailu-, teho- ja vaativien toimenpidetilojen keskittäminen samaan yhteyteen tuo toiminnallisia lisäetuja. Akuutin ja vaativan erikoissairaanhoidon keskus tarvitsee myös riittävän määrän vuodeosastotilaa, jossa potilaita voidaan hoitaa ja tarkkailla hoitotoimenpiteiden jälkeen.

Toisen palvelukokonaisuusryhmän muodostavat sairausryhmien tai toimenpidetyyppien perusteella muotoutuvat hoitokeskukset. Tällaisia voivat olla ortopedian, syöpätautien, sydänsairauksien, reumatautien, munuaistautien, virtsaelinsairauksien tai allergisten sairauksien hoitokeskukset. Nykyiset erikoisalat toki säilynevät, mutta hoito annetaan potilaan tarpeiden vaatimassa ympäristössä.

TYKSin T-sairaalan jatkorakentaminen maksaa noin 60 miljoona euroa ja U-sairaalan saneeraus puolestaan n. 80 miljoonaa. Summat ovat suuria, mutta ne vastaavat noin kolmannesta sairaanhoitopiirin vuotuisista käyttötalousmenoista. Kun rakennusten poistoaika lasketaan olevan 30-40 vuotta, poistojen osuus näin laskien on noin 3 % vuotuisista käyttötalousmenoista.

Lisäksi tehokkaasti toimivat tilat voivat tuoda 5-10 %:n suuruusluokkaa olevat toiminnalliset säästöt.

TYKSin T-sairaalan ensi vaiheen ollessa harjakorkeudessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on tilaratkaisujen osilta tärkeiden päätösten kynnyksellä. A- ja U-sairaalan ympäristössä ei voida enää pitkään toimia. A-sairaalan tilat ovat peruuttamattomasti vanhentuneet päivystystoimintojen ja vaativan erikoissairaanhoidon palvelutuotantoon. U-sairaala on perusteellisen saneerauksen tarpeessa. Saneeraus sulkee kolmanneksen sen tiloista yli puoleksi vuosikymmeneksi. Toisaalta T-sairaalan jatkorakentaminen antaa mahdollisuuden toimivan sairaalakokonaisuuden rakentamiselle. Lähikuukausina sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistajakuntien kanssa käytävät neuvottelut ratkaisevat, miten rakentamishankkeiden kanssa edetään.