Liike on lääke moneen vaivaan – myös leikkauksen jälkeen

Tyksin marraskuun yleisöluento pidetään yhteistyössä Turun lääketiedepäivien kanssa

Liikkumattomuus on selkeä riskitekijä monien kansantautiemme taustalla. Säännöllinen liikunta on tärkeää pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Oikein toteutetulla liikunnalla on vain vähän terveyshaittoja verrattuna sen tarjoamiin hyötyihin. Runsas istuminen on haitallista terveydelle – liikkeelle kannattaa siis lähteä, myös tekonivelleikkauksen jälkeen.

Turun lääketiedepäivien teemana on tänä vuonna liikunta on lääkettä. Päivillä on luennoimassa monia Tyksin asiantuntijoita. Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluento pidetään torstaina 3. marraskuuta klo 18.

– Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentosarjan marraskuun tilaisuus järjestetään yhteistyössä Turun lääketiedepäivien kanssa, kertoo Turun lääketiedepäivien järjestelyistä vastaavan toimikunnan puheenjohtaja, erikoislääkäri Ilkka Koskivuo Tyksistä. Hän toimii tilaisuuden toisena puheenjohtajana ja hänen avauspuheenvuoronsa otsikko on Liikunnan ihmepilleri?

Liikunnasta on hyötyä useiden pitkäaikaissairauksien, kuten valtimotautien, lihavuuden, diabeteksen, rappeuttavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien, ahtauttavien keuhkosairauksien, muistisairauksien, masennusoireiden sekä useiden syöpien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Istumisen vaaroista väitelleen urheilulääkäri Harri Helajärven resepti on arkiliikunta.

– Elämme vanhemmiksi ja fyysisten ponnistelujen tarve on vähentynyt. Hienoa! Vai, onko sittenkään? Passiivinen elämäntapa ja liikkumattomuus valtaavat alaa - ja se koskee kaiken ikäisiä. Samanaikaisesti terveydellemme on tullut uusia uhkia, selvittää Helajärvi.

Helajärvi kertoo alustuksessaan voiko arkisella liikunta-aktiivisuudella pitää itsestään huolta ja paljonko sitä tarvitaan. Hän pohtii myös mikä meitä estää ja miten voimme kannustaa itseämme olemaan aktiivisia arjessa. Entä onko liikkeen lisääminen vain asennekysymys?

Liikkujan sydämellä

Liikunnalla on useita suotuisia vaikutuksia sydänterveyteen, mutta joskus liikkujalla on sydänsairauksia tai sydänsairaudet voivat rajoittaa liikkumista. Kardiologi Ville Kytö kertoo liikunnan sydänvaikutuksista, liikkujan sydänongelmista ja liikuntaan liittyvistä sydänsairauksista.

– Tyypillisiä liikuntaan liittyviä ongelmia ovat rytmihäiriötuntemukset, joista suurin osa on vaarattomia. Sepelvaltimotauti paljastuu useimmiten liikuntaan liittyvien oireiden kautta.  Liikunta on kuitenkin pääsääntöisesti hyväksi myös sepelvaltimotautipotilaalle. Infektiotaudin aikainen liikunta altistaa liikkujat sydänlihaksen tai sydänpussin tulehdukselle. Taudin hoidossa keskeistä on riittävä liikuntatauko, Kytö sanoo. Hän kertoo myös tuoretta tutkimustietoa liikunnan sydämelle aiheuttamista pitkäaikaisvaikutuksista kuten rytmihäiriöalttiudesta.

Liike on lääke myös tekonivelille

Nivelrikko vie yhteensä parikymmentätuhatta suomalaista vuosittain ensimmäistä kertaa tekonivelleikkaukseen, jonka tavoitteena on poistaa kipua sekä parantaa potilaan liikuntakykyä. Tekonivel on tarkoitettu käyttöä varten. Tekonivelleikkausten alkuvaiheessa oltiin hyvin varovaisia liikkumisen suhteen, mutta nykyisin rajoituksia ei enää ole niin paljon.

– Tekonivel on kuluva osa, eikä se kestä ikuisesti. Toisaalta toimiakseen hyvin se vaatii hyvän lihaksiston ja vahvat ympäröivät rakenteet. Ne eivät synny ilman rasitusta. Jokaisen potilaan tapaus on henkilökohtainen ja hoitava lääkäri antaa siihen potilaalle sopivia neuvoja, toteaa dosentti, sairaalajohtaja Petri Virolainen.

– Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että kevyttä liikuntaa saa leikkauksen jälkeen harjoittaa käytännöllisesti katsoen rajoituksetta. Normaali kulutus ei myöskään rajoita tekonivelen ikää. Tekonivel kestää huonosti iskuja ja tärinää, joten sen kanssa tulee välttää korkealta hyppäämistä ja äärimmäisiä kierto- ja vääntöliikkeitä. Yleensä tekonivelpotilaan liikkumista rajoittaa kuitenkin tekoniveltä enemmän huono lihasvoima sekä rajoittunut liikelaajuus. Lihasvoiman lisääminen on siis tärkeää.

Tilaisuudessa fysioterapeutti Pia Kalpamaa antaa käytännön vinkkejä lihasvoiman lisäämiseen ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen torjuntaan.

Tietoa ja tukea yleisöluennoilta

Syksyn 2016 yleisöluentojen ohjelman voi hakea internetistä suoraosoitteella  goo.gl/zcL25c

Yleisöluennot ovat tärkeä tapa lisätä alueen väestön tietämystä terveyteen liittyvistä asioista.

– Yliopistosairaalassa paitsi hoidetaan potilaita, myös tutkitaan sairauksien ehkäisyä, toteamista ja hoitojen kehittämistä. Yleisöluentosarjassamme kerromme näistä tutkimuksista ja nykypäivän hoidoista. Luentoja voi Turun lisäksi seurata videoyhteydellä myös Tyksin erityisvastuualueen keskussairaaloissa Porissa ja Vaasassa, kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Yleisöluennot ovat maksuttomia. Luennot pidetään T-sairaalan Risto Lahesmaa  ja Johan Haartman -saleissa Sisäänkäynti on pääsisäänkäynnin kautta Hämeentien puolelta. Sairaalan edessä on parkkipaikkoja, mutta aivan sairaalan eteen Hämeentielle pääsee mm. useilla Kauppatorilta lähtevillä busseilla.

​