Hyppää pääsisältöön

Mediatiedote Julkaistu 27.6.2017 13.16

Suomen Akatemian rahoitus Henry Railolle silmänliikkeiden tutkimukseen

Avainsanat:

Psykologian tohtori Henry Railo on saanut Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskuntatieteiden toimikunnalta kolmen vuoden tutkijatohtorin rahoituksen hankkeelle "Tietoisen näköhavainnon jatkuvuus ja vakaus".  

Railo on toiminut assistenttina Turun yliopiston psykologian laitoksella ja väiteltyään vuonna 2013 tutkijana Turun yliopiston ihmistieteiden kollegiumissa (TIAS).

Railon tutkimukset liittyvät näköjärjestelmän toimintaan ja silmänliikkeisiin. Hän on kiinnostunut erityisesti siitä, miten aivot luovat silmänliikkeistä huolimatta meille kokemuksen paikallaan pysyvästä maailmasta. Ilmiötä kutsutaan tietoisen näköhavainnon vakaudeksi.

Mervi Ahorinta asettaa magnettistimulaatiolaitetta potilaalle. 

Näköjärjestelmien toiminnan lisäksi Henry Railon kiinnostus suuntautuu transkraniaaliseen magneettistimulaatioon, jota käytetään hoitomuotona TYksissä. Kuvassa sairaanhoitaja Mervi Ahorinta asettaa magneettistimulaatiolaitteen oikeaan kohtaan potilaan aivoista aiemmin otettujen magneettikuvien avulla.

Tutkittavalla aiheella on merkitystä erityisesti Parkinson-potilaille, joilla ongelmat silmänliikkeiden käsittelyssä saattavat häiritä avaruudellista hahmottamiskykyä ja johtaa mm. huimaukseen tai hallusinaatioihin. Railo tekee tältä osin yhteistyötä dosentti, neurologian erikoislääkäri Valtteri Kaasisen kanssa.

– Tutkimushankkeen tavoitteena on ymmärtää, mitkä neurologiset poikkeamat tai sairaudet johtavat ongelmiin siinä, etteivät aivot osaa ottaa huomioon silmänliikkeitä. Näitä vaikutuksia ei vielä tunneta. Tietyt potilasryhmät siis havaitsevat liikettä, kuten maailman heilahtelua, tai heillä on hankaluuksia avaruudellisessa hahmottamisessa siksi, etteivät heidän aivonsa osaa ottaa huomioon silmänliikkeitä, Railo kertoo. 

Rahoitusta saaneen hankkeen toinen tavoite on enemmän perustutkimuksellinen.

– Haluamme selvittää mitkä mekanismit aivoissa mahdollistavat sen, että aivot saavat tavallaan leikattua pois silmänliikkeen aikaisen havainnon. Tästä asiasta olemme julkaisseet tutkimuksen viime vuonna Cerebral Cortex -lehdessä Jarno Tuomisen, Valtteri Kaasisen ja Henri Paasosen kanssa. Tässä yhteistyössä mukana on siis oman psykologian tuntemukseni lisäksi neurologian, PET-kuvantamisen ja matematiikan tutkimusosaamista, Railo tiivistää.

Railon mielenkiinnon kohteena on myös transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS-EEG-menetelmä) eli aivojen stimulaatio magneettipulssien avulla. Tätä menetelmää on menestyksellisesti kehitetty ja käytetty Tyksin kliinisen neurofysiologian osastolla professori Satu Jääskeläisen johdolla.

– Aion jatkaa TMS-EEG-tutkimuksia kliinisellä neurofysiologialla ja opin toivottavasti Satu Jääskeläisen ja muiden tuella menetelmästä taas uutta. Muutto Tyksiin tuo minulle mahdollisuuden orientoida tutkimuksiani kliinisempään suuntaan, pohtii Henry Railo.

Tuula Vainikainen, teksti
Esa Halsinaho, arkistokuva