Päivystysapu 116117

Ammattilaiselle

Toistojaksotaudit

Toistojaksotaudeilla tarkoitetaan sairauksia, joiden syntymekanismina on perimässä olevan DNA:n yksittäisen toistojakson laajentuma, joka laajetessaan geenikohtaisen kynnysarvon yli, sammuttaa geenin toiminnan tai häiritsee normaalin proteiinin muodostumista.

Toistojaksotaudit

Toistojaksotauteihin kuuluu erityisesti erilaisia neurologisia neurodegeneratiivisia ja neuromuskulaarisia sairauksia, joiden oireet johtuvat hermoston rappeutumisesta. Merkittävä osa toistojaksotaudeista on luonteeltaan eteneviä. Suuressa osassa toistojaksotaudeista toistojaksolaajentuma voi laajentua sukupolvelta toiselle, jolloin seuraavassa sukupolvessa oireet voivat alkaa aiemmin ja oireet voivat olla vakavampia. Toistojaksoalueen laajentumisen riski seuraavassa sukupolvessa voi riippua siitä, kummalta vanhemmalta toistojakso periytyy lapselle. Esimerkiksi Huntingtonin taudissa toistojakso laajenee erityisesti periytyessään isältä lapselle.
Toistojaksotaudit voivat periytyä autosomaalisesti vallitsevasti, autosomaalisesti peittyvästi tai X-kromosomaalisesti.

Toistojaksotaudit voivat periytyä autosomaalisesti vallitsevasti, autosomaalisesti peittyvästi tai X-kromosomaalisesti.

Milloin erityisesti tulee epäillä toistojaksotauteja?

  • Fragiili-X-oireyhtymä on yleisin kehitysvammaisuutta aiheuttava perinnöllinen sairaus, joka suositellaan tutkittavaksikehitysvammaisuuden etiologisena selvittelynä sekä pojilla että tytöillä, mikäli eksomisekvensoinnissa ei löydy selittävää.
  • Spinoserebellaariset ataksiat, CANVAS (Cerebellar Ataxia with Neuropathy and Vestibular Areflexia Syndrome) ja Fragiili-X oireyhtymään liittyvä vapina-ataksiaoireyhtymä (Fragile X-Associated Tremor/Ataxia Syndrome  FXTAS)-oireyhtymät tulee muistaa merkittävänä osana ataksia-sairauksia.
  • CANVAS-sairauteen voi viitata sensorinen neuropatia, pikkuaivoataksia, tasapainoelimen toimintahäiriö ja krooninen yskä .
  • Perinnöllinen ALS ja frontotemporaalidementia johtuvat tavallisimmin C9orf72-geenin toistojaksolaajentumasta.
  • Dystrofia myotonica tyyppi 1 ja 2 ovat tavallisia aikuisilla esiintyviä lihasdystrofiaa aiheuttavia sairauksia, jotka johtuvat toistojaksolaajentumasta. Dystrofia myotonica 1 voi laajentuessaan sukupolvelta toiselle aiheuttaa vaikean synnynnäisen muodon.
  • Suomalaiseen tautiperimään kuuluva progressiivinen myoklonusepilepsia tyyppi 1 (EPM1) eli Unverricht-Lundborgin tauti aiheuttaa lapsuusiällä alkavan neurologisen sairauden, johon liittyy epileptisiä kohtauksia ja lihasnykäyksiä. EPM1 johtuu CSTB-geenin toistojaksolaajentumasta. Tutkimusta ei ole tarjolla Tyks Genomiikan tutkimusvalikoimassa, joten tutkimus tulee tilata ErisopGen-alihankintatutkimuksena.

Linkit:

Toistojaksotautien syntymekanismista ja DNA-tutkimukset

  • Ihmisen perimäaines koostuu DNA:sta, joka sisältää geenien muodossa kaikkien kehomme erilaisten proteiinien rakennusohjeet. Vaikka geenit kattavat vain pienen osan koko DNA:sta, on niiden merkitys sairauksien synnyssä suuri.
  • Toistojaksolaajentuma voi sijaita geenin koodaavalla alueella eksonissa, eksonien välissä olevassa intronissa tai geenin aktiivisuutta säätelevällä promoottorialueella. Toistojaksolaajentuman sijainti geenissä vaihtelee eri toistojaksotaudeissa.
  • Toistojaksotauteja ei voida yleensä tutkia perinteisellä NGS-menetelmällä (Next-generation Sequencing), joten esimerkiksi geenipaneelitutkimuksilla ei voida osoittaa toistojaksolaajentumia luotettavasti.
  • Toistojaksotauteja tutkitaan käyttämällä PCR (polymerase chain reaction) menetelmää ja fragmenttianalyysiä tai RP-PCR (repeat primed polymerase chain reaction) menetelmää ja fragmenttianalyysiä.