Breadcrumb Home For patients and visitors Treatments and examinations Pregnancy and labour Usein kysytyt kysymykset: Raskaus, synnytys ja vauvan hoito Usein kysytyt kysymykset: Raskaus, synnytys ja vauvan hoito Tältä sivustolta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin raskaudesta, synnytyksestä sekä vastasyntyneen hoidosta. Kysymykset on jaoteltu eri aihepiireihin, jotta löydät vastaukset helpommin. Yleiset kysymykset Mistä löydän hoitojaksooni liittyneet tiedot ja potilaskertomukseni? Löydät tiedot sähköisestä potilastiedon arkistosta, Omakannasta. Huomioithan, että tietojen hyväksymisessä ja arkistoinnissa on pieni viive. Mitä sairaalassaolo maksaa? Sairaalassaoloajasta maksetaan joka päivältä hoitopäivämaksu. Asiakasmaksut perustuvat asiakasmaksulakiin ja -asetukseen. Mihin auton saa pysäköityä ja mitä se maksaa? Sairaalan ympäristössä on maksulliset parkkipaikat. Pysäköinti maksaa 2 e/tunti ja 10 e/vrk. Parkkimaksun voi maksaa joko kolikoilla, kortilla tai Easypark-sovelluksen kautta. Millaiset ovat osaston vierailuajat? Löydät voimassa olevat vierailuajat kunkin osaston toimipistesivulta: Naistentautien osasto Synnytysosasto Perheiden ja vastasyntyneiden osasto Raskauden seurantaosasto Mitä sairaalaan kannattaa ottaa mukaan? Saat sairaalasta kaiken tarvittavan. Halutessasi voit ottaa mukaasi omat henkilökohtaiset hygieniavälineet ja sisäkengät. Raskausaika Onko normaalia, että alkuraskaudessa tulee veristä vuotoa? Noin joka neljännellä raskaana olevalla naisella esiintyy kuukautisten oletettuun aikaan pientä veristä vuotoa hedelmöittyneen munasolun kiinnittyessä kohtuun. Tämä on normaalia ja täysin vaaratonta. Katso lisää Terveyskylän Naistalosta. Milloin loppuraskauden verisestä vuodosta pitää huolestua? Veriselle vuodolle voi olla monia luonnollisia syitä. Kirkas runsas verinen vuoto vaatii aina tarkastuskäynnin päivystyksessä. Loppuraskaudessa kohdunsuun kypsymiseen liittyy usein jonkunlaista verenvuotoa. Jos vuoto on niukahkoa ja liittyy supistustoimintaan, sitä voi seurata kotona. Katso lisää Terveyskylän Naistalosta. Niukankin vuodon yhteydessä kova kipu ja / tai sikiön liikkumattomuus on aina syy lähteä heti päivystykseen! En ole tuntenut vauvan liikkeitä kuten ennen, pitääkö minun huolestua? Vauvojen aktiivisuus vaihtelee ja siihen vaikuttavat monet luonnolliset tekijät. Liikkeet kuitenkin kertovat tärkeää tietoa vauvan hyvinvoinnista. Jos vauvasi liikkeet ovat vaimeampia kuin normaalisti, tee liikelaskenta ohjeiden mukaisesti (Terveyskylä.fi). Muistathan että liikelaskentaa tehdään vasta loppuraskaudessa, yleensä 30 raskausviikon jälkeen. Sitä ennen sikiön kaikkia liikkeitä ei välttämättä pysty tuntemaan, koska sikiö on vielä niin pieni. Jos liikkeet eivät täyty toistetusta liikelaskennasta huolimatta, ota yhteys Naistenklinikan neuvontapuhelimeen tai tule suoraan raskauspäivystykseen. Minulla on kova päänsärky/näköhäiriötä/ylävatsakipua, mitä tehdä? Nämä oireet voivat johtua esim. pre-eklampsiasta eli raskausmyrkytyksestä. Sen tavallisimpia oireita ovat kohonnut verenpaine valkuaisvirtsaisuus turvotus Lisäksi voi esiintyä päänsärkyä, ylävatsakipua tai näköhäiriöitä, kuten näön sumenemista, mustia pilkkuja näkökentässä. Katso lisää Terveyskylän Naistalosta. Soita raskauspäivystykseen, niin saat ohjeet miten toimia. Minulla on voimakasta kutinaa, mitä tehdä? Raskaushepatoosilla eli hepatogestoosilla (Terveyskylä.fi) tarkoitetaan raskauden aikaista maksan toiminnan häiriötä, jonka syy on tuntematon. Hepatogestoosin pääasiallinen oire on kutina, joka jatkuu raskauden loppuun asti. Iho voi olla kutiava kauttaaltaan, mutta yleensä kutina on voimakkainta vatsalla, kämmenissä ja jalkapohjissa. Usein kutina pahenee öisin ja saattaa haitata nukkumista. Myös raskausrokahtuma voi aiheuttaa kutinaa. Soita raskauspäivystykseen, niin saat ohjeet miten toimia. Miten toimin, kun epäilen lapsivedenmenoa? Lapsivedenmenosta (Terveyskylä.fi) puhutaan silloin, kun sikiökalvot puhkeavat ja lapsivettä alkaa valua emättimeen. Sikiökalvot saattavat joskus puhjeta jo ennen raskausviikkoa 37, jolloin synnytys uhkaa tapahtua ennenaikaisesti. Jos olet varma lapsivedenmenosta, tule synnytysvastaanotolle. Kätilö tarkistaa raskauden tilan ja kertoo, pitääkö sinun jäädä sairaalaan vai pääsetkö vielä kotiin odottamaan synnytyksen käynnistymistä. Mikäli et ole varma lapsivedenmenosta, soita raskauspäivystykseen, niin saat lisäohjeita. Tunnen supistuksia ja raskausviikkoja on alle 37, miten toimin? Kivuttomat harjoitussupistukset ovat normaaleja raskausaikana. Jos supistelua ilmenee levossa satunnaisesti, voit seurata tilannetta kotona. Voi olla niin, että liikkuessa supistelee tiheämmin, mutta levossa supistukset rauhoittuvat. Katso lisää Terveyskylän Naistalosta. Soita raskauspäivystykseen, jos sinua supistelee kivuliaasti tai siihen liittyy veristä tai vetistä vuotoa, niin saat lisäohjeita. Synnytysvastaanotolla otetaan virtsanäyte. Ole mahdollisuuksien mukaan kaksi tuntia virtsaamatta ennen sairaalaan tuloa. Kun 35 raskausviikkoa on täynnä, synnytystä ei enää yritetä estellä. Tällöin sairaalaan lähdetään normaalien synnytysohjeiden mukaan. Katso myös video synnytyksen käynnistymisestä (Dreambroker). Voit tarvittaessa hakea sairauslomaa neuvolalääkärin tai työterveyslääkärin vastaanotolta. Jos lääkäri katsoo, että on tarvetta päivystykselliseen tarkastukseen, hän kirjoittaa sinusta lähetteen. Millä raskausviikoilla synnytys voidaan käynnistää ja miten? Synnytyksen käynnistäminen riippuu aina kokonaistilanteesta ja arvioidaan jokaisen kohdalla yksilöllisesti. Synnytyksen käynnistystapoja on useita. Lääkäri tutkii kohdunsuun ja sen perusteella päätetään käynnistystapa. Käynnistyksen kestoa ei voi ennustaa. Varaudu, että siihen voi mennä useitakin päiviä. Mitä jos minua huolestuttaa vauvan kanssa kotona pärjääminen? Voit pyytää apua neuvolasta tai oman asuinkuntasi sosiaalitoimistosta jo ennen vauvan syntymää. Synnytyksen jälkeen on mahdollista tavata sosiaalityöntekijää osastolla. Synnytys Millä raskausviikoilla synnytys voidaan käynnistää? Synnytyksen käynnistäminen riippuu aina kokonaistilanteesta ja arvioidaan jokaisen kohdalla yksilöllisesti. Synnytyksen käynnistystapoja on useita. Lääkäri tutkii kohdunsuun ja sen perusteella päätetään käynnistystapa. Käynnistyksen kestoa ei voi ennustaa. Varaudu, että siihen voi mennä useitakin päiviä. Mistä tietää, että koska pitää lähteä synnyttämään? Synnytys käynnistyy joko supistuksilla tai lapsivedenmenolla. Ensisynnyttäjän ja uudelleensynnyttäjän synnytyksen käynnistyminen eroavat hieman toisistaan. Jos olet epävarma tai jokin asia askarruttaa, ota yhteyttä raskauspäivystykseen. Mitä tarvitsen mukaan, kun lähden sairaalaan? sähköisen äitiyskortin paperitulosteen (lompakkonäkymä) tai paperisen äitiyskortin kuvallisen henkilökortin. Synnytyssairaalaan voi myös pakata mukaan omat sisätossut, juomapullon, hygieniatuotteet sekä eväitä tukihenkilölle. Kotiinlähtöä varten voi pakata valmiiksi äidille ja vauvalle vaatteet sekä turvakaukalon. Nämä kannattaa tuoda sairaalaan vasta kotiinlähtöpäivänä. Jos joudun jäämään sairaalaan ennen synnytystä, onko osastolla perhehuoneita? Raskauden seurantaosastolla on 9 kpl yhden hengen ja 4 kpl kahden hengen huonetta. Tukihenkilö voi yöpyä kaikissa yhden hengen huoneissa. Voiko tukihenkilö yöpyä synnytyshuoneessa? Tukihenkilö voi yöpyä synnytyshuoneessa synnytysosastolla. Minua on supistanut useamman tunnin, mutta sitten supistukset loppuvat, mitä teen? Sinun on siis aika levätä ja kerätä voimia. Alkuvaiheessa supistukset voivat olla ensin epäsäännöllisiä ja etsiä rytmiä. Ennakoivia supistuksia voi olla jopa vuorokausia ennen synnytyksen varsinaista käynnistymistä ja supistuksissa voi olla myös taukoa. Kotona voi kokeilla erilaisia kivunlievityksiä kuten suihku, lämpöpussi, hieronta sekä asennot. Jos olet epävarma tai jokin asia askarruttaa, ota yhteyttä raskauspäivystykseen. Täytyykö sairaalaan soittaa ennen kotoa lähtöä, kun synnytys on käynnistynyt? Ei tarvitse, synnytysvastaanotto päivystää ympäri vuorokauden. Mitä synnyttämään tullessa tapahtuu? Kätilö ottaa sinut vastaan, kun tulette sairaalaan. Synnytyksen vaiheen arvioimiseksi tehdään sisätutkimus ja otetaan tarvittavat näytteet. Vastaanotolla seurataan sinun ja vauvasi vointia, esim. sydänäänikäyrän avulla. Kuinka kauan synnytys kestää? Synnytyksen kesto vaihtelee yksilöllisesti. Avautumisvaihe kestää ensisynnyttäjillä keskimäärin 8–12 tuntia, mutta saattaa kestää selvästi pidempäänkin. Uudelleensynnyttäjillä se on usein hieman lyhytkestoisempi. Synnytys sisältää avautumis-, ponnistus- ja jälkeisvaiheen (Terveyskylä.fi). Miten Tens-laitetta käytetään synnytyksessä kivunlievitykseen? TENS (Transcutaneous Electrical Nerve Stimulation)-laite (Terveyskylä.fi) lähettää selälle asetettavien tarralätkien kautta lihaksille pientä sähköstimulaatiota auttaen lantion alueen lihaksia rentoutumaan ja lievittäen kipua. Kuinka monta tukihenkilöä saa olla mukana synnytyksessä? Synnytyksessä saa olla mukana kaksi tukihenkilöä ympäri vuorokauden. Huomioithan, että infektiotilanne, esim. koronapandemia, voi aiheuttaa rajoituksia käytäntöihin. Näistä tiedotetaan nettisivullamme. Onko minun mahdollista synnyttää veteen? Kyllä, meillä on käytössä kolme ammetta. Ammeessa oleskelun ja vesisynnytyksen edellytys on täysaikainen raskaus (H37-41+5). Sen lisäksi muut äidin ja sikiön vointiin vaikuttavat tekijät arvioidaan aina yksilöllisesti. Ammeessa on mahdollista olla avautumisvaiheessa kivunlievityksenä. Ammeessa ollessa ilokaasun käyttäminen kivunlievityksenä on mahdollista. Ammeessa voi myös synnyttää, jolloin lapsi syntyy veteen. Sikiön vointia pystytään seuraamaan myös ammeessa ollessa. Jos sinua kiinnostaa vedessä synnyttäminen, ota se puheeksi tullessasi synnyttämään. Ammetta ei voi varata etukäteen. Synnytyksen jälkeen Saako synnytyksen jälkeen perhehuoneen? Perheiden ja vastasyntyneiden osastolla on 20 kpl yhden hengen ja 9 kpl kahden hengen huonetta. Tukihenkilölle on vuode 17 huoneessa. Vapaita perhehuoneita voi tiedustella synnytyksen jälkeen lapsivuodeosastolle siirryttäessä. Perhehuoneita on käytössä potilastilanteen mukaan, eikä niitä voi valitettavasti varata etukäteen. Voit päästä vapaana olevaan perhehuoneeseen, jos puolisosi voi olla osastolla kanssasi ympäri vuorokauden. Perhehuoneeseen ei voi sijoittaa vanhempia sisaruksia. Kuinka kauan sairaalassa ollaan synnytyksen jälkeen? Jos äidin ja vauvan voinnissa ei ole mitään erityistä, on ensisynnyttäjä alatiesynnytyksen jälkeen sairaalassa yleensä kaksi yötä ja uudelleensynnyttäjä yhden yön. Sektion jälkeen kotiudutaan yleensä kolmantena päivänä leikkauksesta. Sairaalasta voi kotiutua myös synnytyspäivänä. Tällöin puhutaan polikliinisesta synnytyksestä, josta kotiudutaan 6–24 tunnin kuluttua synnytyksestä. Tällöin sekä äidin että vastasyntyneen pitää täyttää polikliinisen synnytyksen kriteerit. Kotiutumisen arviointi tehdään vasta synnytyksen jälkeen. Perhe voi kotiutua joko suoraan synnytyssalista tai lapsivuodeosastolta. Onko normaalia, että jälkivuoto kestää 6 viikkoa tai kauemmin? Jälkivuoto on synnytyksen jälkeen veristä ja runsaampaa kuin kuukautiset. Tämän jälkeen sen määrä alkaa vähentyä ja samalla väri muuttuu rusehtavaksi. Liikunta voi lisätä vuotoa hetkellisesti. Tämä on vaaratonta, jos vuotoa ei tule runsaasti ja se vähenee parin tunnin sisällä liikunnan lopettamisesta. Runsas verinen vuoto voi olla merkki istukanpalan jäämisestä kohtuun. Jos vuoto on runsasta, soita raskauspäivystykseen. Mitkä ovat rintatulehduksen oireet ja ensihoito? Rintatulehduksen oireita ovat Korkea kuume (yli 38,5 astetta) Usein ”flunssainen” olo Rinnassa punoittava, kuumottava ja aristava alue. Rintatulehduksen ensihoito on imetä mahdollisimman tiheästi. Käsinlypsyä suositellaan imetyksen lisäksi. Voit kokeilla lypsää lämpimässä suihkussa. Hiero rintaa tukoksen kohdalta kohti nänniä samalla kun imetät tai lypsät. Voit käyttää hierontaöljynä esim. ruokaöljyä. Syö monipuolisesti ja riittävästi. Juo niin, että vältät janon tunnetta. Kylmäpakkaus imetysten välillä saattaa vähentää turvotusta. Lämpöpakkaus juuri ennen imetystä saattaa helpottaa maidon herumista. Jos oireet eivät ala helpottaa 12 tunnin kuluttua, ota yhteyttä terveyskeskukseen antibioottihoidon tarpeen arvioimiseksi. Kohtutulehduksen oireet, milloin on syytä hakeutua sairaalaan? Kohtutulehduksen oireita ovat jälkivuodon hajun muuttuminen epämiellyttäväksi alavatsakipu kuume. Mikäli oireet ovat lieviä ja kuume alle 38°C, ota yhteyttä terveyskeskukseen. Mikäli kuumetta on 38°C tai enemmän, ota yhteyttä synnyttäjien päivystysnumeroon. Vauvan hoito synnytyksen jälkeen Jos vauvani joutuu synnytyksen jälkeen keskolaan, miten pääsen häntä hoitamaan? Jos vauva tarvitsee tehohoitoa synnytyksen jälkeen, äiti ja tukihenkilö siirtyvät vauvan mukana synnytysosastolta samassa kerroksessa olevaan perhekeskolaan. Vanhemmat voivat yöpyä vauvan vierellä perhehuoneessa tai erillisessä sairaalahuoneessa. Vauvan ja oman vointisi mukaan voit olla vauvasi hoidossa mukana vaikka ympäri vuorokauden. Imettää voit, kun vauvan vointi sen sallii. Maidontulon turvaamiseksi ohjaamme jokaiselle synnyttäneelle käsinlypsyt. Milloin vauvan voinnista tulee huolestua? Vauvan voinnista tulee huolestua, jos huomaat vauvallasi naristavan tai tiheän hengityksen käsittelyarkuutta itkuisuutta huonoa syömistä alentuneen yleiskunnon kellastumista kalpeutta. Nämä voivat olla merkkejä infektiosta. Tällöin tulee ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen lisäohjeiden saamiseksi. Mikäli vastasyntyneen vointi poikkeaa aiemmasta, tulee ottaa herkästi yhteyttä joko synnytyssairaalaan tai lastenlääkäriin. Koska syytä huolestua vauvan keltaisuudesta? Täysiaikaisista vastasyntyneistä jopa puolet kellastuu ensimmäisten elinpäivien aikana, ennenaikaisista enemmän. Keltaisuuden aiheuttaa bilirubiinin liiallinen kertyminen kudoksiin. Jos vastasyntynyt kellastuu kotona, perheen tulee ottaa yhteyttä synnyttäjien päivystysnumeroon. Vauvan vaipassa on verta, punertavaa tai oranssia väriä, mistä on kyse? Ensimmäisinä päivinä vauvan pissan mukana voi tulla oranssinpunaista eritettä, joka on uraattisakkaa. Se ei ole vaarallista. Yleensä sen tulo loppuu, kun vauvan ravintomäärä suurenee. Mistä tiedän riittääkö maito? Vauva syö lapsentahtisesti, vähintään 8-12 kertaa vuorokaudessa. Maitoa muodostuu juuri niin paljon kuin sille on kysyntää. Eli mitä useammin vauva imee rintaa tai äiti lypsää maitoa, sitä enemmän maitoa muodostuu. Lue lisää imetyksen turvamerkeistä Terveyskylästä. Print this page