Breadcrumb Home News Tyks tutkii ja hoitaa -yleisötilaisuudet Tyks tutkii ja hoitaa -yleisötilaisuudet Tyks tutkii ja hoitaa -yleisötilaisuuksissa asiantuntijamme luennoivat ja keskustelevat erilaisista aiheista. Tältä sivulta näet tulevat tilaisuudet ja löydät linkit menneiden tilaisuuksien Youtube-tallenteisiin. 2024 16.5.2024 Punkkien aiheuttamat sairaudet Erikoislääkärit Ulla Hohenthal ja Jarmo Oksi sekä haastattelija Suvi Vainio. Kun nautit kesästä, muista, että luonnon pikkuoliot voivat tartuttaa jopa hengenvaarallisen taudin. Vakavimpaan punkkitautiin eli puutiaisaivokuumeeseen on onneksi tehokas rokote. Vielä yleisempään tautiin, borrelioosiin, ei ole rokotetta, mutta siihen on tutkitusti tehokkaita lääkkeitä. Katso Punkkien aiheuttamat sairaudet -tilaisuuden tallenne tästä (Youtube). Asiantuntijoina punkki-illassa ovat professori, infektiosairauksien ylilääkäri, LT Jarmo Oksi ja infektiosairauksien erikoislääkäri, LT Ulla Hohenthal Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Suojaudu puutiaisaivokuumeeseen rokotteella Puutiaisaivokuumeen rokotteen perusohjelma tarjotaan Varsinais-Suomessa maksuttomana Kustavin ja Paraisten asukkaille ja vakituisille kesäasukkaille. Rokote on sitä tarpeellisempi, mitä enemmän oleskelee ja liikkuu luonnossa punkkikauden, eli sulan maan aikana. Puutiaisaivokuumevirus voi varsinkin lapsilla tai nuorilla aiheuttaa ensin vähäoireisen kuumetaudin. Tyypillisesti virus aiheuttaa kaksivaiheisen taudin, jolloin osalle tartunnan saaneista tulee noin kahden viikon kuluttua korkea kuume sekä pään ja niskan särky, jotka voivat olla merkkejä aivokalvontulehduksesta. Tunnista borrelioosi Borrelioosi on noin sata kertaa yleisempi kuin viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus. Ylivoimaisesti tavallisin borrelioosin tautimuoto on iholle tuleva ”vaeltava punoitus”. Iho-oireet ilmaantuvat yleensä parin viikon kuluessa tasavärisesti tai rengasmaisesti leviävänä punoituksena pistokohdan ympärille. Punoituksen yltäessä viiden sentin läpimittaan on aihetta epäillä borreliatartuntaa ja hakeutua lääkärin vastaanotolle. Pitkään hoitamattomana ihossa tai ihonalaiskudoksessa oltuaan borreliat voivat aiheuttaa ihon surkastumista. Levinneen borrelioosin muita ilmenemismuotoja ovat hermostoon tai niveliin, joskus harvoin myös sydämeen tai silmään levinnyt tulehdus. Borreliabakteerin aiheuttamaan tautiin sairastuneelle, ja myös levinneeseen tautimuotoon, on tarjolla tutkitusti tehokasta hoitoa. Turun ja Helsingin yliopistollisten sairaaloiden lääkärit ovat julkaisseet yhteisen tutkimuksen hoitokeinoista eri tautimuotoihin. Punkkitaudit yleistyvät Puutiaisten levittämiin tauteihin sairastuneiden määrät ovat tasaisesti kasvaneet. Borrelioosia arvioidaan esiintyvän Suomessa vuosittain noin 8000 tapausta, joista noin 90 prosenttia on iholla ilmenevää varhaisvaiheen infektiota. Puutiaisaivokuumeen osalta vuosi 2023 oli kaikkien aikojen ennätysvuosi Suomessa, puutiaisaivokuumeeseen sairastui 194 henkilöä. Kumpaakin punkkitautia varten on olemassa oma vasta-ainetestinsä, joka voidaan tutkia paitsi verinäytteestä myös selkäydinnesteestä. Ruotsissa jo 15 vuotta sitten varmennettu, mutta Suomessa uusi puutiaisen levittämä sairaus tunnistettiin Tyksin laboratoriossa tiettävästi ensimmäisenä Suomessa marraskuussa 2023. Tautityyppi tiettävästi aiheuttaa tautia lähinnä vain immuunipuutteiselle henkilölle. Puutiainen tarttuu matalalta Puutiaisen tiedetään nykyisin viihtyvän niin lehto- kuin havumetsien aluskasvillisuudessa. Ne tarvitsevat kosteutta, eivätkä pysty liikkumaan pitkiä matkoja esimerkiksi kuumilla kallioilla. Luonnossa puutiaiset eivät kiipeä metriä korkeammalle. Aikuisella alaraajat ja nivusseutu ovat yleisin puutiaisen piston kohta kehossa. Erityisesti taive- ja karvoitusalueet ovat puutiaisille mieluisia. Myös varpaanväleissä on sopivan kosteaa ja iho ohutta. Lapsilla on tärkeä muistaa tarkistaa esimerkiksi korvantaustat ja hiuspohja, koska luonnossa he liikkuvat matalammalla kuin aikuiset. Mitä jos punkki nappaa kiinni? Jäitä hattuun – ei kannata hätääntyä! Puutiainen kannattaa kuitenkin irrottaa mielellään saman päivän aikana. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erilaisia välineitä. Teräväkärkiset pinsetit ovat usein toimiva poistoväline. Vetämällä varovasti ulospäin, punkki ”napsahtaa” irti. Lopuksi kannattaa pyyhkiä pistokohta antiseptisellä aineella. Luonnossa liikkuessa kannattaa käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Tyks tutkii ja hoitaa toimittivat Taru Sinkkonen ja Suvi Vainio Varsinais-Suomen hyvinvointialueen viestinnästä. 29.2.2024: Rintasyöpä – yksilöllistä hoitoa ja selviytymistarinoita Christina Berger, Tiina Mikkola, Mikael Piippo, Riikka Huovinen ja Suvi Vainio. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, johon sairastuu noin joka yhdeksäs nainen Suomessa. Miten diagnoosi vaikuttaa elämään? Katso tästä tallenne Tyks tutkii ja hoitaa - Rintasyöpä (Youtube) Tyks tutkii ja hoitaa -livessä kuullaan viimeisintä tietoa rintasyövän tunnistamisesta ja hoidosta. Lähetyksessä puhutaan sairauden tuomista haasteista naisen elämään – sekä selviytymiskeinoista. Mitkä ovat viimeisimmät kuulumiset rintasyöpätutkimuksessa? Miten löydät omat voimavarasi ja tuen hoitojen keskellä? Suomessa hoitotulokset maailman huippuluokkaa Onneksi naiset jo tietävät, että rinnat on hyvä tuntea ja tutkia tasaisin väliajoin. Silloin mahdolliset muutoksetkin huomataan ja tutkitaan ajoissa. Rintasyöpää esiintyy myös nuorilla naisilla, vaikka se on tavallisinta keski-iässä ja sen jälkeen. Suomessa rintasyövän hoitotulokset ovat maailmanlaajuisestikin arvioituna erinomaiset. Suurin osa sairastuneista paranee pysyvästi. Tyks Syöpäkeskuksen erikoislääkäri kertoo lähetyksessä entistä yksilöllisemmästä hoidosta ja rintasyövän alatyyppien tunnistamisesta. Seulontatutkimuksiin osallistuminen on tärkeä keino sairauden havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa, seulontoja suoritetaan 50 vuoden iästä eteenpäin. Rintasyövän perinnöllisyys herättää myös usein kysymyksiä ja huolta, ohjelmassa käsitellään rintasyövän perinnöllisyyttä ja seurattavia varoitusmerkkejä. Löydä voimavarasi, älä jää yksin Syövän arvaamattomuus luo sairastuneelle merkittävää henkistä kuormitusta ja onkin tärkeää, että diagnoosin kanssa ei jää yksin. On hyvä tunnistaa ja hyödyntää henkilökohtaisia voimavaroja ja rakentaa itselleen vahva tukirinki. Tutkimusten mukaan liikunnan on osoitettu tukevan syöpään sairastuneiden selviytymistä. Tyks tutkii ja hoitaa -lähetyksessä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja kertoo järjestön tarjoamasta avusta sairastuneen arkeen. Lähetyksessä rintasyövästä parantunut kokemusasiantuntija kertoo, mikä auttaa jaksamaan hoitojen aikana, miten oma minäkuva muuttuu ja miten äidin sairaus vaikuttaa koko perheeseen. Diagnoosin mukana tulee paljon myös terveydellisten seikkojen ulkopuolista pohdittavaa, kuten miten vanhemman sairaudesta kerrotaan lapsille. Voit myös lähettää oman kysymyksesi suoraan verkkolähetykseen. Asiantuntijat keskustelussa Riikka Huovinen, dosentti, erikoislääkäri, Tyks SyöpäkeskusChristina Berger, sairaanhoitaja, Lounais-Suomen SyöpäyhdistysTiina Mikkola, kokemusasiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue Mikael Piippo, viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialueSuvi Vainio, viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue Lue artikkeli "Elämässä eteenpäin rintasyövän jälkeen". Katso Tuulin tarina. 2023 30.11.2023: Uni ja terveys Kuinka hyvin sinä nukut? Elämäntavat syövät helposti uniaikaamme, onneksi iso osa hyvää unta tukevista keinoista on helppoja kotikonsteja. Tyks tutkii ja hoitaa -live pureutuu asiantuntijoiden johdolla unen ja terveyden yhteyteen. Katso tallenne: Tyks tutkii ja hoitaa: uni ja terveys 30.11.2023 (Youtube). Nukumme yhden kolmasosan elämästämme. Unella on laaja-alainen merkitys terveydelle, se vaikuttaa muun muassa mielenterveyteemme, vastustuskykyymme ja painonhallintaamme. Arkielämä kiireineen voi olla unen esteenä. Älylaitteiden käyttö nukkumaan mennessä voi haitata unen saantia. Liikkuvan kuvan katsominen rasittaa aivoja enemmän kuin esimerkiksi lukeminen. Älylaitteiden tarjoama sisältö koukuttaa. Sen parissa kuitenkin viriketasomme nousee. Älylaitteen vieminen eri huoneeseen kuin missä nukkuu, voi auttaa sulkemaan sen houkuttavuus pois mielestä. Jokaisella ihmisellä on oma uni-ikkuna, otollinen aika mennä nukkumaan. Sen vuoksi säännöllinen päivärytmi edistää hyvää unta. Uni on tärkeä ihmisen perusterveyden kannalta. Kun nukumme, aivojen energiavarastot täyttyvät ja kuona-aineita poistuu. Riittävä uni myös tutkitusti pitää yllä vastustuskykyä ja mielenterveyttä. Unesta ei siis kannata tinkiä! Huono nukkuminen voi olla myös oire sairaudesta, esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudista, diabeteksesta, masennuksesta tai uniapneasta. Levottomat jalat -oireyhtymä voi vaikeuttaa nukahtamista. Tyksin uni- ja hengityskeskus on jo pitkään ollut edelläkävijä unisairauksien hoidossa. Tyks koordinoi ja kehittää hengitysvajauksen sekä uni- ja vireystilahäiriöiden hoitoa valtakunnallisesti. Keskustelussa mukana: Ulla Anttalainen, keuhkosairauksien osastonylilääkäri, LT, Tyks Juha Markkula, akuuttipsykiatrian apulaisylilääkäri, LT, Tyks Suvi Vainio, viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue Mikael Piippo (kuvassa), viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue Lue lisää: Aivot puhdistuvat unen aikana – hyvä uni on tärkeää terveydelle 2.11.2023: Lapsi ja diabetes Kuvassa vasemmalta Johanna Hunttila, Mea Virta, Ritva Ahomäki ja Suvi Vainio. Miten diabetes vaikuttaa lapsen ja nuoren elämään? Entä koko perheen arkeen? Miten tauti tunnistetaan ja miten sen kanssa elämässä selviää? Katso tallenne: Tyks tutkii ja hoitaa - lapsi ja diabetes 2. marraskuuta (Youtube). Kysymyksiin ovat vastaamassa erikoislääkäri ja sairaanhoitaja Tyksin lasten ja nuorten diabeteskeskuksesta. Mukana on myös nuori, joka sairastaa insuliininpuutosdiabetesta. Diabetes (aiemmin sokeritauti) on sairaus, jossa verensokeri on koholla – yleensä jatkuvasti. Insuliininpuutosdiabetes eli tyypin yksi diabetes johtuu haiman insuliinin tuotannon ehtymisestä. Syytä tähän ei tiedetä eikä tunneta myöskään keinoja ehkäistä sitä – tosin ehkäisyyn tähtääviä tutkimuksia on menossa. Lasten diabetes ilmaantuu usein yllättäen. Vaikka alkuoireet ovat joskus rajuja, lapsen vointi korjaantuu viimeistään muutaman päivän kuluessa hoidon aloituksesta. Kyseessä on pysyvä sairaus, sitä on hoidettava joka päivä. Arjessa apuna on esimerkiksi verensokerin seurata sensorin avulla. Käsivarteen kiinnitettävä sensori mittaa ihonalaista kudosglukoosia. Mittareiden ja sensoreiden tietoja voidaan välittää lapsen tai nuoren vanhemmille puhelinsovelluksen avulla. Matalan verensokerin oireista on hyvä kertoa päiväkodissa, koulussa ja ystäville, jotta he osaisivat tunnistaa oireet ja tarjoaisivat hiilihydraattipitoista syötävää ajoissa. Kakkostyypin diabetes on nuorella usein oireeton ja kehittyy hitaasti. Tauti todetaan usein sattumalta tai valtimosairauden puhjettua. Oireita voivat olla esimerkiksi väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, jalkasäryt, lihaskouristelut sekä uupumus, johon uni ei auta. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin kaksi diabeteksen puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Tyksissä jokaiselle lapselle ja nuorelle pyritään löytämään sopiva diabeteksen hoitomuoto. Keskustelussa mukana: Ritva Ahomäki, erikoislääkäri, lasten ja nuorten diabeteskeskus, Tyks Johanna Hunttila, sairaanhoitaja, lasten ja nuorten diabeteskeskus, Tyks Mea Virta, abiturientti Suvi Vainio, viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue Mikael Piippo, viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue Lue lisää: Lapsen diabeteksessa hyvä hoito vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. 21.9.2023: En trygg förlossning Syyskuun Tyks tutkii ja hoitaa pidettiin ruotsiksi synnytyksistä: ÅUCS forskar och vårdar: En trygg förlossning. Katso lisätietoa ruotsinkielisestä kieliversiosta. Kuvassa vasemmalta Linnéa ja Elliot Fjällström, Eeva Ekholm, Johanna Jahnsson ja Nadine Karell. 27.4.2023: Särkeekö selkä? Särkeekö selkäsi? Se on hyvin yleinen vaiva! Katso tallenne tästä. Joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on kuluneen kuukauden aikana ollut alaselän kipua. Tyks tutkii ja hoitaa pureutuu alaselän ongelmiin yhdessä asiantuntijoidensa kanssa. Mukana on myös kokemuksen tuomaa näkökulmaa. Selän kipeytymiseen vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi työasento, runsas autolla ajo, liikapaino ja tupakointi. Tavallisin syy selän kipeytymiseen on lihasperäinen kipu, mutta joskus takana on hankalampiakin ongelmia. Miten pitää selkä ehjänä liikuntaharrastuksessa? Tai miten ehkäistä ennalta selkäpulmien syntyä? Entä milloin selän vuoksi päädytään leikkauspöydälle? Näihin yleisimpiin kysymyksiin ja vastauksiin keskitymme lähetyksessämme. Tervetuloa mukaan. Voit lähettää oman kysymyksesi. Keskustelussa mukana: Katri Pernaa, Tyks selkäkeskuksen johtaja, ortopedian ja traumatologien erikoislääkäri Juhani Juhola, ylilääkäri, fysiatrian erikoislääkäri Heidi Seger, omakohtaista kokemusta Selkäkipuun voi olla monta syytä. 15.2.2023: Hyvä syke läpi elämän Kuvassa vasemmalta Pekka Porela, Tuula Peltola, Tuomas Kiviniemi, ja Suvi Vainio. Kuinka paljon sydämen terveyteen vaikuttaa perimä? Mikä merkitys on omalla toiminnalla, jos onkin saanut ”huonot kortit”? Tyks tutkii ja hoitaa –live pureutui asiantuntijoidensa kanssa hyvinvoivaan sydämeen. Katso Hyvä syke läpi elämän -livetilaisuuden tallenne. Jokainen kokee joskus sydämen oireilua, lievimmillään rintakipua, hengenahdistusta tai lieviä rytmihäiriöitä. Sydän voi oireilla monella tapaa ja monesta eri syystä. Osa sydämen sairauksista on sellaisia, joihin pitää puuttua ennen kuin jotain merkittävää tapahtuu. Livessä asiantuntijat kertovat milloin on syytä huolestua ja hakeutua hoitoon. Sydän- ja verisuonitaudit ovat tunnetusti suomalaisten kansantauteja. Mitkä ovat yleisimmät sydämen taudit ja niiden hoidot, entä miten sydäntä tutkitaan? Mukana myös potilasnäkökulmaa elämästä sydämen sairauden kanssa. Sydän- ja verisuonisairauksia voidaan parhaiten hoitaa estämällä ne kokonaan ennalta. Tyksissä tehdään vuosittain valtava määrä erilaisia huippumoderneja sydämen toimenpiteitä. Mitä pitäisi ottaa huomioon sydäntoimenpiteen tai –leikkauksen jälkeen? Oireita voidaan helpottaa ja taudin syntymistä tai etenemistä estää esimerkiksi liikunnan, ruokavalion ja lääkehoidon yhdistelmällä. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin voit itse vaikuttaa tukeaksesi sydämen terveyttä ja hyvinvointia? Keskustelussa mukana Tuomas Kiviniemi, kardiologian apulaisprofessori, ylilääkäri Tyks Sydänkeskus, Turun Yliopisto Pekka Porela, sisätautiopin dosentti, osastonylilääkäri, Tyks Sydänkeskus, Turun yliopisto Tuula Peltola, vertaistukihenkilö, Varsinais-Suomen Sydänpiiri. Suvi Vainio, viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue Mikael Piippo, viestinnän asiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 2022 24.11.2022: Mitkä ovat hyvän vastustuskyvyn ainekset? Mitkä ovat hyvän vastustuskyvyn ainekset? Miksi yksi tuntuu välttävän kaikki flunssat ja toinen pärskii vähän väliä? Tyks tutkii ja hoitaa -live pureutui asiantuntijoidensa kanssa vastustuskykyyn. Katso Mitkä ovat hyvän vastustuskyvyn ainekset? -livetilaisuuden tallenne. Ihmisen kyky suojautua taudinaiheuttajia vastaan kehittyy jo odotusaikana. Jokaisella meistä on jossain määrin synnynnäistä vastustuskykyä, joka suojaa noin puolivuotiaaksi asti. Kun lapsi alkaa tutustua ympäristöönsä, hän alkaa kohdata erilaisia ”pöpöjä”, samalla hänellä alkaa kehittyä vastustuskykyä niille. Vastustuskyvyn syntyminen on ollut monen tutkimuksen aiheena, mitä ne kertovat? Missä määrin lapselle on hyvä altistua erilaisille asioille? Miten perintötekijämme vaikuttavat sairastumisalttiuteen? Koronapandemia opetti meille paljon tautien tarttumisesta ja niiltä suojautumisesta. Mutta voiko puhtaudessa mennä liian pitkälle? Heikentääkö jatkuva käsidesin käyttö vastustuskykyämme? Mitkä ovat hyvät käytännöt, joita kannattaa jatkaa? Miltä näyttää tuleva talvi tautien kannalta? Rokotukset ovat lähes hävittäneet monta tapaavaa tautia Suomesta, mutta uusia viruksia tulee koko ajan lisää. Mitä tarkoittaa laumasuoja, josta uutisissa puhutaan? Miten aikuinen säilyttää vastustuskykynsä ihan tavallisessa arjessa? Mitä pitää ottaa huomioon, kun ikääntyy? Tai kun suunnittelee ulkomaille matkustamista? 15.9.2022: Mannens hälsa De vanligaste cancersjukdomarna bland män är prostatacancer och tjocktarmscancer. Under livesändningen får vi höra hur dessa cancerformer behandlas och hur man återhämtar sig från sjukdomen. Hur påverkar cancern på sexlivet och hur kan man lindra problemen? Som experter i ÅUCS-live fungerar överläkare Peter Boström och överläkare Arto Rantala. Man kan också ställa frågor till experterna under sändningens gång. Se inspelnginen "Mannens hälsa". 2.6.2022: Vahvista hyvää lapsessasi Varhaisen lapsuuden merkitys on tunnettu pitkään. Nykyinen tutkimus katsoo vielä edemmäs lapsen kehityksessä, jo odotusajalla tiedetään olevan iso vaikutus lapsen psyykkiseen kehitykseen. Lapsen kasvaminen on jatkumo, jossa on monta erilaista vaihetta. Lapsen käytös eri ikävaiheissa voi hämmentää vanhempia. Mikä auttaa vanhempaa ymmärtämään omia ja lapsen tunteita? Tutkijat kertovat toimintamalleista, joista on tutkitusti apua lapsen psyykkiselle kehitykselle. Esimerkiksi Voimaperheet-tutkimusohjelmasta on saatu hyviä kokemuksia. Livelähetyksen 2.6.2022 kello 18.00 asiantuntijat tulevat Tyksin ja Turun yliopiston yhteisestä Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta: André Sourander, professori, ylilääkäri Terja Ristkari, tutkimuskoordinaattori Marjo Kurki, erikoistutkija. Katso Vahvista hyvää lapsessasi -tilaisuuden tallenne. 17.3.2022: Pidä huolta päästäsi – tärkein kovalevysi on herkkä iskuille Mitä tapahtuu, kun päähän osuu isku? Voimmeko itse vaikuttaa omaan aivoterveyteemme? Aivovammat ja aivojen terveys olivat käsittelyssä Tyks tutkii ja hoitaa -livessä 17.3.2022 klo 18.00. Livelähetyksessä asiantuntijoina ovat: Elina Rauhala, ylilääkäri, LT, yleisneurologia, Loimaan sairaala, Tyks Neurokeskus Olli Tenovuo, ylilääkäri, professori, Aivovammakeskus, Tyks Neurokeskus Matilda Gustafsson, opiskelija. Katso Pidä huolta päästäsi -tilaisuuden tallenne. 2021 2.12.2021: Askarruttaako uniapnea? Kuorsaako joku vieressäsi? Askarruttaako uniapnea? Aiheesta keskusteltiin Tyks tutkii ja hoitaa –livessä torstaina 2.12.2021 klo 18.00. Tyksin asiantuntijoina mukana olivat: Tarja Saaresranta Uni- ja hengityskeskuksen johtaja Katja Urhonen, suuhygienisti Päivi Arvola, sairaanhoitaja. Lue tiivistelmä Askarruttaako uniapnea? -livetilaisuudesta. 16.9.2021: Hur botas cancer hos kvinnor? På torsdag 16.9.2022 klockan 18 ordnades den första livesändningen av ÅUCS forskar och vårdar med temat Hur botas cancer hos kvinnor? Då talade vi om cancer hos kvinnor, å ena sidan om gynekologisk cancer såsom livmodercancer, livmoderhalscancer och äggstockscancer och å andra sidan om den vanligaste cancerformen hos kvinnor, nämligen bröstcancer. Du kan se inspelningen "Hur botas cancer hos kvinnos" här. 6.5.2021: Voittaako tiede koronan? Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluento järjestettiin 50. kertaa. Juhlan kunniaksi tilaisuus nähtiin Facebook Livessä 6.5.2021. Katso tästä Voittaako tiede koronan -tilaisuuden tallenne. Mitä haluaisit tietää ja kysyä koronarokotuksien vaikutuksista ja koronan sairaalahoidosta? Tyksin asiantuntijat alustavat aiheesta ja vastaavat kysymyksiin. Tyksin asiantuntijoina mukana olivat Tiina Hirvioja, sisätautien erikoislääkäri, infektiosairauksiin erikoistuva lääkäri Harri Marttila, infektiosairauksien erikoislääkäri Ville Peltola, professori, lasten infektiotautien osastonylilääkäri. 2020 23.4.2020: Ikääntyvän naisen terveys (peruutettiin) Puheenjohtajana synnytys- ja naistentautien professori, ylilääkäri Päivi Polo. 18.00–18.05 Tilaisuuden avaus: Professori Päivi Polo 18.05–18.35 Naisten virtsankarkailu. Erikoislääkäri, LT Eija Laurikainen 18.35–19.00 Miten varaudun ikääntymiseen. Geriatrian professori Maria Nuotio 19.00–19.25 Lämpöä ja läheisyyttä kypsissä vuosissa. Erikoislääkäri, LT Katja Kero 19.25–19.55 Ikääntymisen ihanuus. Professori Päivi Polo 16.4.2020: Cancersjukdomar på svenska (peruutettiin) Ordförande professor emerita Seija Grénman. 18.00–18.30 Gynekologisk cancer – riskfaktorer och den nyaste behandlingen. Professor emerita Seija Grénman. 18.30–19.00 Lymfom – vad bör jag veta. Med.lic. Ilja Nystrand, HU. 19.00–19.30 Bröstcancer: behandling och prognos. Docent och specialistläkare Riikka Huovinen. 19.30–20.00 Nytt i diagnostik och behandling av prostatacancer. Docent och överläkare Peter Boström. 12.3.2020: Terveempää elämää – sanoista tekoihin Puheenjohtajana tutkimusjohtaja, ehkäisevän terveydenhuollon professori Päivi Rautava 18.00–18.30 Tilaisuuden avaus. Miksi oma panokseni on tärkeää? Päivi Rautava 18.30–18.55 Sanoista tekoihin – mutta miten? VTT Harry Köhler 18.55–19.20 Mistä luotettavaa tietoa elämäntapojen muutokseen? Suunnittelija Linda Dalbom 19.20–19.45 Tunnetko Terveyskylän? Suunnittelija Minna Ervast 19.45–20.00 Kysymyksiä ja keskustelua. 13.2.2020: Elämä syövän jälkeen Puheenjohtajana dosentti, toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiö 18.00–18.10 Elämä syövän jälkeen -tilaisuuden avaus: dosentti, toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiö 18.10–18.35 Pään ja kaulan alueen syöpien seuranta. Dosentti Heikki Irjala 18.35–19.00 Liikkuminen on tärkeää syöpäpotilaalle sekä hoidoissa että hoitojen jälkeen. Akatemiatutkija, liikunta- ja verenkiertofysiologian dosentti Ilkka Heinonen, Valtakunnallinen PET-keskus 19.00–19.25 Suun terveys syöpähoitojen jälkeen. Vastuualuejohtaja, dosentti Tero Soukka 19.25–19.50 Olenko aina syöpäpotilas? Reijo Rantala. 19.50–20.00 Kysymyksiä ja keskustelua. 16.1.2020: Uniapnea – unenaikaiset hengityskatkokset Puheenjohtajana Ma professori, Tyks Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja Tarja Saaresranta. 18.00–18.10 Uniapnea – unenaikaiset hengityskatkokset -tilaisuuden avaus. Ma professori Tarja Saaresranta 18.10–18.40 Uniapnean oireet, laitehoito ja kirurginen hoito. Dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri Ulla Anttalainen 18.40–19.10 Uniapnean elintapahoito. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Miia Aro 19.10–19.40 Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet. LT Karri Utriainen 19.40–20.00 Uniapnea eri tilanteissa: raskaus, ikääntyminen ja ajoterveys. Ma professori Tarja Saaresranta 2019 28.11.2019: Plastiikkakirurgia – kauneudenhoitoa vai lääketiedettä? Puheenjohtaja ylilääkäri, dosentti Ilkka Koskivuo 18.00–18.10 Tervetuloa. Ilkka Koskivuo 18.10–18.35 Kun haava ei parane. Erikoislääkäri Tarja Niemi 18.35–19.00 Mikrokirurgian monet kasvot. Erikoislääkäri, dosentti Esko Veräjänkorva 19.00–19.25 Rintasyöpäpotilaalla on oikeus kahteen rintaan. Erikoislääkäri Nina Brück 19.25–19.50 Miksi laihduttaja voi tarvita plastiikkakirurgia? Osastonylilääkäri, dosentti Salvatore Giordano 19.50–20.00 Kysymyksiä ja vastauksia. 7.11.2019: Seksuaalisuus voimavarana elämän eri vaiheissa Yhteistyössä Turun lääketiedepäivien kanssa. Puheenjohtajina erikoislääkäri Katja Kero Tyks, Naistenklinikka ja dosentti, järjestelytoimikunnan pj Kati Elima, TLP ja TY. 18.00–18.05 Seksuaalisuus voimavarana elämän eri vaiheissa – tervetuloa. Kati Elima (TLP) ja Katja Kero (Tyks) 18.05–18.15 Seksuaaliterveys. Katja Kero 18.15–18.50 Parisuhde ja seksuaalisuus. Muuttuva kehonkuva ja haluttomuus. Kun seksi tekee kipeää. Seri-tukikeskus auttaa. LT, gynekologi, seksuaalineuvoja Katja Kero ja sh, seksuaaliterapeutti Päivi Heinonen 18.50–19.15 Syöpä ja seksuaaliterveys. Urologiset syövät. Vastuualuejohtaja, urologi Peter Boström 19.15–19.40 Gynekologiset syövät. Katja Kero ja Päivi Heinonen 10.10.2019: TULE-ASIAA reuma-, selkä- ja luustoviikoille Puheenjohtaja sairaalajohtaja, dosentti Petri Virolainen. 18.00–18.10 Tervetuloa. Sairaalajohtaja Petri Virolainen 18.10–18.35 Tyks Orton uudet tuulet. Toimialuejohtaja, dosentti Ville Äärimaa 18.35–19.05 Selkään sattuu – milloin lääkäriin? Vastuualuejohtaja, ortopedi, LT Katri Pernaa 19.05–19.30 Liike on TULE-lääke. Fysioterapeutti Suvi Mäntyniemi 19.30–19.55 Prakaako polvi? Vastuualuejohtaja, ortopedi, LL Jani Knifsund Katso tilaisuuden tallenne Turun seudun nivelyhdistyksen Nivelverkossa. 19.9.2019: Hjärnan, minnet och nervsjukdomar 18.00–18.30 Svenskspråkig vård vid ÅUCS. Sjukvårdsdistriktets tf. direktör Göran Honga 18.30–19.00 Diabetes, högt blodtryck och risken för minnessjukdomar. MD Laura Ekblad 19.00–19.30 PET och neuroinflammation i MS. Neurolog, ML Marcus Sucksdorff 19.30–20.00 Parkinsons sjukdom – mera än bara brist på dopamin. Neurolog, MD Anna Brück 12.9.2019: Iho- ja sukupuolitaudit tänään Puheenjohtaja ihotautiopin professori Veli-Matti Kähäri. 18.00–18.10 Tervetuloa. 75-vuotias Tyksin ihoklinikka tänään. Ylilääkäri, dosentti Leena Koulu 18.10–18.30 Tavalliset taudit ovat yleisimpiä – harvinaisten ihotautien haasteet. Dosentti, erikoislääkäri Sirkku Peltonen 18.30–18.50 Sukupuolitaudit vuonna 2019. LL, erikoistuva lääkäri Rony Westerholm 18.50–19.10 Työperäisten ihottumien muuttuva kirjo. Dosentti, erikoislääkäri Jussi Liippo 19.10–19.40 Ikääntyvä iho. Miten voin ehkäistä ihosyöpää? LT, erikoislääkäri Pilvi Riihilä Keskustelua ja kysymyksiä. 11.4.2019: Ei kai se vain ole syöpää? 18.00–18.05 Ei kai se vain ole syöpää – tervetuloa, pj, dosentti Pia Vihinen, Läntinen syöpäkeskus 18.05–18.30 Miten syöpä leviää elimistössä? Professori Johanna Ivaska, Turun yliopisto 18.30–18.55 Kun syöpä on suolistossa, toimialuejohtaja Arto Rantala 18.55–19.20 Hematologisten eli verisyöpien uudet hoidot, toimialuejohtaja, dosentti Maija Itälä-Remes 19.20–19.45 Onko luomessani melanooma? Pia Vihinen 4.4.2019: Det nyaste inom vården för barn och unga 18.00–18.10 Välkommen, ordförande, docent och överläkare Heikki Lukkarinen 18.10–18.35 Finlandssvenskarnas bättre hälsa – myt eller verklighet? Professor i folkhälsovetenskap Sakari Suominen, Åbo universitet 18.35–19.05 Den nya barnortopediska idrottspolikliniken, docent, överläkare Olli Pajulo 19.05–19.30 Hur mår små prematurbarn som elvaåringar? Doktorand Katri Lahti, Åbo universitet och professor, överläkare Liisa Lehtonen 19.30–19.55 Screening av medfödda ämnesomsättningssjukdomar, professor Kari Pulkki, direktör för Saske 14.3.2019: Asiaa aivoista Aivoviikolla 18.00–18.30 Tervetuloa: Mitä uutta päänsäryn hoidosta? Tilaisuuden pj, professori Seppo Soinila 18.30–18.55 Miten MS-taudin hoito on muuttunut 10 vuoden aikana? Dosentti Merja Soilu-Hänninen 18.55–19.20 Aivokasvaimen ensioireet, dosentti Ville Vuorinen 19.20–19.45 Neurologisen potilaan ajokyvyn arviointi, professori Risto O. Roine 14.2.2019: Paljon muutakin kuin senkka ja röntgenkuva Avaus: Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten uusi uljas maailma, toimialuejohtaja Satu Jääskeläinen, Kuvantaminen ja toimialuejohtaja Kari Pulkki, Laboratoriotoimialue Mitä on tarjolla Terveyskylän Tutkimukseen tulijan talossa? Erikoissuunnittelija Heidi Korin, Radiologian vastuualue ja ylilääkäri Maria Raitakari, Laboratoriotoimialue Geenit ja genetiikan laboratoriomenetelmät, professori, yligeneetikko Johanna Schleutker HIFU-hoidot: Kohdun ja eturauhasen syövän kimppuun ultraäänellä, professori, radiologian vastuualuejohtaja Roberto Blanco Sequeiros Katso Paljon muutakin kuin senkka ja röntgenkuva -tilaisuuden tallenne Turun seudun nivelyhdistyksen Nivelverkossa. 17.1.2019: Kulttuuristako hyvinvointia? Tervetuloa – kulttuuri kuuluu kaikille, sairaalaylihoitaja Tuija Lehtikunnas Musiikillinen tervehdys, Sairaala- ja hoivamuusikoiksi erikoistuvat muusikot Turun Taideakatemiasta (TA) Sairaalamusiikkityö – palveluksessanne, KT, MuM, yliopettaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi, TA Elämänlaatua ympärivuorokautisessa hoidossa, TtM, tohtorikoulutettava Tuulia Koponen Taide ja parantuminen, LKT, tutkimusjohtaja Marja-Liisa Honkasalo, Turun yliopisto Musiikkia aivosairauksiin? Neurologian professori Seppo Soinila Yllätysvierailu ja tilaisuuden päätös 2018 29.11.2018: Sydämen asialla Puheenjohtajana toimialuejohtaja, kardiologian professori, ylilääkäri Juhani Airaksinen. 18.00–18.15 Tilaisuuden avaus: Tyks Sydänkeskus tutkii ja hoitaa, professori Juhani Airaksinen 18.15–18.40 Milloin tarvitaan tahdistinta? Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Antti Ylitalo 18.40–19.05 Rinnasta ottaa – onko kyse sydänviasta? Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela 19.05–19.30 Sydämen salat esiin – Nykyaikainen sydämen kuvantaminen, apulaisprofessori, kardiologian erikoislääkäri Antti Saraste 19.30–19.55 Sydänsairauksien ja riskien seulonta – hyötyä vai haittaa? Professori, kardiologian erikoislääkäri Juhani Airaksinen 19.55–20.00 Kysymyksiä ja keskustelua 8.11.2018: Ikäihmisten tulehdukset – antibioottiako apuun ja kenelle? Yhteistyössä Turun lääketiedepäivien kanssa. Puheenjohtajina ylilääkäri Esa Rintala, Tyks ja LT, piiriylilääkäri, järjestelytoimikunnan pj Minna Kaarisalo, TLP. 18.00–18.15 Tilaisuuden avaus. Mitä hyötyä ja haittaa antibiooteista on? Esa Rintala ja Minna Kaarisalo 18.15–18.40 Kun putkessa krohisee - milloin antibioottia apuun? Infektiolääkäri Taru Finnilä, Tyks 18.40–19.05 Virtsatieinfektio vaivaa - miten hoidetaan? Dosentti, kliinisen mikrobiologian, geriatrian, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, Maarit Wuorela, Turun kaupunginsairaala 19.05–19.30 Ihon ja haavojen tulehdusten hyvä hoito, infektiolääkäri Harri Marttila, Tyks 19.30–19.55 Resistentit bakteerit – miten ne vaikuttavat potilaan ja läheisten elämään? LT, vs.ylilääkäri Jutta Peltoniemi, Turun hyvinvointitoimialue, Terveyspalvelut Katso Ikäihmisten tulehdukset – antibioottiako apuun ja kenelle? -tilaisuuden tallenne Turun seudun nivelyhdistyksen Nivelverkossa. 11.10.2018: Reumaviikko: Hoidetaan reumaa yhdessä Puheenjohtajana ylilääkäri, sisätautien, reumatologian ja geriatrian erikoislääkäri, LT Laura Pirilä. Tilaisuuden avaus: Reumatologian ja kliinisen immunologian keskus – miksi nimen muutos? Ylilääkäri Laura Pirilä Reumanhoidon vallankumous, reumatologian erikoislääkäri Laura Kuusalo Reumaortopedia reumapotilaiden hoidossa – milloin apua leikkauksesta? Vastuualuejohtaja, dosentti, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Hannu Tiusanen Toiminnan ja levon tasapainoa arkeen, toimintaterapeutti (YAMK) Johanna Jokinen ja fysioterapeutti (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Annika Heikkinen Kysymyksiä ja keskustelua Katso Hoidetaan reumaa yhdessä -tilaisuuden tallenne Turun seudun nivelyhdistyksen Nivelverkossa. 6.9.2018: Lastenpsykiatriaa Puheenjohtajana lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Taina Juvén. Lastenpsykiatriaa -tilaisuuden avaus, vastuualuejohtaja Taina Juvén, Tyks Pikkulapsipsykiatriaa – alle 4-vuotiaiden lasten psyykkiset häiriöt ja niiden tutkimus ja hoito, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lapsi- ja nuorisopsykoanalyytikko Hanna Manninen, Lastenpsykiatrian pkl, Tyks Lasten ahdistuneisuus ja sen hoitaminen - esimerkkinä Huolet Hallintaan -tutkimus, LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Terhi Luntamo; TtM, psykoterapeutti Terja Ristkari ja Esh, PsK, psykoterapeutti Tarja Korpilahti-Leino, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, TY Lasten ja nuorten masennus, dosentti, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson Sairaalakoulu osana oppilaan kokonaiskuntoutumista, koulunjohtaja Niina Ekqvist, Kiinamyllyn koulu Kysymyksiä ja keskustelua Huhtikuu: Miksi näkö heikkenee? Luennoitsijat ovat Tyks silmätautien erikoislääkäreitä. Tilaisuuden avaus, professori, ylilääkäri Eija Vesti (pj) Kaihileikkaus näköä parantamassa, erikoislääkäri Riikka Törnblom Silmänpohjan ikärappeuma – voidaanko hoitaa ja miten? LT, erikoislääkäri Vesa Aaltonen Diabeetikon silmänpohja – mitä ja miten hoidetaan, erikoislääkäri Minna Kumpula Miten taittovirheitä voidaan nykyään korjata, erikoislääkäri Mika Kotimäki Maaliskuu: Asiaa aivoista Aivoviikolla Tilaisuuden avaus, toimialuejohtaja, professori Risto O. Roine, Neurotoimialue Miltä aivot näyttävät? Magneettikuvauksen, mikroskoopin ja tietokoneen näkökulmat, professori Seppo Soinila (neurologia) Syväaivostimulaatiosta uutta tehoa Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriöiden hoitoon, dosentti Valtteri Kaasinen (neurologia) Syväaivostimulaatio neurokirurgin näkökulmasta, dosentti Janek Frantzén (neurokirurgia) Voimmeko vaikuttaa muistisairauden riskiin elintavoillamme? Professori Risto O. Roine Helmikuu: Kuka hyötyy tehohoidosta? Kuka hyötyy tehohoidosta? Dosentti, osastonylilääkäri Mika Valtonen (pj) Tehoteknologian avulla aikaa parantua, LT, erikoislääkäri Ruut Laitio Verenmyrkytys uhkaa henkeä – mitä voidaan tehdä? LT, erikoislääkäri Juha Grönlund Mitä on palliatiivinen hoito? Dosentti, syöpätautien erikoislääkäri Outi Hirvonen Tammikuu: Suomessa on turvallista synnyttää Suomessa on turvallista synnyttää – tervetuloa, osastonylilääkäri Kaarin Mäkikallio Äiti ja vastasyntynyt – mikä on muuttunut sadassa vuodessa? Ylilääkäri, professori Seija Grenman, Tyks Naistenklinikka Mitä raskauden aikana seulotaan ja miksi? Erikoislääkäri Kristiina Tertti Turvallinen synnytys, erikoislääkäri Susanna Timonen 2017 Marraskuu: Suun terveys Keitä Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikka hoitaa? dosentti, vastuualuejohtaja, osastonylilääkäri Tero Soukka Tekonivelpotilaan suun infektiot ja antibiootin käyttö, dosentti, osastonylilääkäri Tero Soukka Suun omahoito ja vaikutus yleisterveyteen, erikoishammaslääkäri Heidi Leminen Suun limakalvosairaudet, dosentti, erikoishammaslääkäri Jaana Rautava Ikääntyminen ja hampaiden menetys – terveysriskistä elämänlaadun heikkenemiseen, dosentti, ylihammaslääkäri Juhani Laine Lokakuun 2. luento: Tunteet, mieli ja terveys Nyt ahdistaa, professori Jyrki Korkeila Tunteet ja mieli, professori Lauri Nummenmaa Masennus, sydän ja selkä: miten masennus vaikuttaa muihin sairauksiin, professori Hasse Karlsson Psykoosien tutkimus ja hoito – missä mennään? Professori Jarmo Hietala Lokakuun 1. luento: Kipu kuriin – miten se tapahtuu? Kipu kuriin – miten se tapahtuu -tilaisuuden avaus, dosentti, osastonylilääkäri Nora Hagelberg Puukko, pilleri vai jotain aivan muuta tules-kipuihin, sairaalajohtaja, dosentti, ortopedi Petri Virolainen Kipulääkkeiden järkevä käyttö, dosentti, osastonylilääkäri Tuula Manner Miksi kivusta tulee ongelma? Kipupsykologi Salla Salo Elintavat pärjäämisen tukena, dosentti, osastonylilääkäri Nora Hagelberg Syyskuu: Auton rattiin vai ei? Asiaa liikenneterveydestä Ajopolilta Mikä on Tyksin ajopoli? dosentti, neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala Ajoterveysvaatimukset ja Trafin ohjeet, Mikael Ojala, Tyks ajopoli Poliisin ajoterveysvalvonta, rikosylikonstaapeli Kimmo Läntinen Ajonäkö ja liikenne professori, ylilääkäri Eija Vesti, Tyks silmätaudit Diabeetikko liikenteessä, erikoislääkäri Lassi Nelimarkka, Tyks sisätaudit Lue jutut kevään 2017 tilaisuuksista Huhtikuussa: Kun nuoren mieli järkkyy Maaliskuussa: Lääkehoito ja -tutkimukset Helmikuussa: Sydämen asialla Tammikuussa: Diabetes vauvasta vaariin 2016 Syksyn 2016 tilaisuudet Joulukuussa: Pidän huolta terveydestäni, käyn seulonnoissa ja stumppaan Lue Turkulaisen artikkeli: Etsi sisäinen motivaatiosi ja tee itsellesi hyvää Marraskuussa: Liike on lääke Lue tiedote: Liike on lääke moneen vaivaan – myös leikkauksen jälkeen Lokakuussa: Syöpätautien ajantasa Lue tiedote: Syövän hyvät hoidot lähtevät tutkimuksesta Syyskuussa: Pienen keskosen matka keskolasta kouluun Lue tiedote: Pienen keskosen isot harppaukset Kevään 2016 tilaisuudet Huhtikuussa: Kirurgian muuttuvat hoitokäytännöt Katso videotallenne Nivelverkko.fi -sivustolta Maaliskuussa: Kivun monet kasvot Helmikuussa: Lonkkakipu - miten liikuntakyky ylläpidetään? Tammikuussa: Verenpaineella on väliä 2015 Syksyn 2015 tilaisuudet Joulukuussa: Painavasti lihavuuden hoidosta Marraskuussa: Ollaan kuulolla kuulosta ja tasapainosta Katso luentosarjan ohjelma ja yhteenveto: Älä kärsi turhaan – heikentynyttä kuuloa voidaan korjata Lokakuussa: Asiaa aivoista Syyskuussa: Biteillä parempaa hoitoa? Informaatioteknologia hoitotyön tukena Kevään 2015 tilaisuudet Huhtikuussa: Kun vatsa vaivaa Lue yhteenveto esityksistä: Kun vatsa vaivaa Maaliskuussa: Asiaa aivoista Aivoviikolla Lue yhteenveto esityksistä: Aivojen suojelu kannattaa Helmikuussa: Unen häiriöt Lue yhteenveto esityksistä: Arvokasta unta etsimässä Tammikuussa: Pään ja kaulan alueen kasvaimet 2014 Syksyn 2014 tilaisuudet Joulukuussa: Totta ja tarua ehkäisystä, lapsettomuudesta ja hormonihoidoista Lue yhteenveto esityksistä: Ehkäisy, lapsettomuus ja hormonihoidot kiinnostivat yleisöä Marraskuussa: Ottaako sydämestä? Lokakuussa: Kutisee, rohisee, vinkuu ja valuu... Lasten allergiat ja infektiot Lue yhteenveto esityksistä: Kutisee, rohisee, vinkuu ja valuu... Syyskuussa: Rokotukset kunniaan Print this page