Kaksi vuotta ensimmaisesta todetusta koronavirustartunnasta Varsinais-Suomessa

Tiistaina 8.3.2022 on kulunut tasan kaksi vuotta ensimmäisestä todetusta koronavirustartunnasta Varsinais-Suomessa.

Kahden pandemiavuoden aikana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) on hoidettu toistaiseksi 796 potilasta koronavirusinfektion vuoksi. Tämän lisäksi sairaaloissa on ollut hoidettavana 247 ensisijaisesti muusta syystä hoidettavaa potilasta, joilla koronaviruspositiivisuus on ollut lisälöydös. Koronaan liittyviä kuolemia on pandemian aikana todettu 215 ja menehtyneiden keski-ikä on ollut 80,1 vuotta.

– En tuolloin osannut kuvitella kuinka raskaat työvuodet olivat edessä, kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Tytti Vuorinen sanoo. Alusta lähtien diagnostiikka nojasi isojen automaatiolaitteiden sijasta omaan molekyylivirologian osaamiseemme, joka mahdollistaa testin jatkuvan kehittämisen. Varauduimme hyvissä ajoin uusien virusvarianttien saapumisen sairaanhoitopiirin alueelle.

613 000 koronatestejä

Vuonna 2019 kliinisen mikrobiologian koko tutkimusmäärä oli 450 000 kappaletta, josta kaikkien PCR-testien osuus oli noin 75 000. Vuonna 2020 pelkkiä koronatestejä tehtiin 170 000. Nyt, kun on kulunut kaksi vuotta koronaepidemia-aikaa, ollaan tutkittu kaiken kaikkiaan noin 613 000 koronanäytettä.

Testiä kehitettiin siten, että jo näytteen ensimmäisessä analyysissä voitiin tehdä virusmuunnosta koskeva arvio. Tyks Laboratoriot oli useasti varianttien etsimiskisoissa maaliviivalla ensimmäisenä.

– Laboratoriomme on ainoa koronadiagnostiikkaa tekevä laboratorio Suomessa, jossa seulontatestit suoraan erottelevat viruslöydöksiä. Lisäksi tyypitämme koronaviruksia viikoittain määrittämällä viruksen perimän emäsjärjestys eli sekvensoimalla. Näin pystymme ennakoimaan epidemian kehittymistä sairaanhoitopiirissä ja reagoimaan nopeasti muuntuvaan tilanteeseen, Vuorinen kiteyttää.

Rokotteet toivat helpotuksen

Tyksissä pandemiaan valmistautuminen aloitettiin jo heti vuoden 2020 vaihduttua, kun Kiinasta raportoitiin uudesta vakavaa hengitystieinfektiota aiheuttavasta tuntemattomasta viruksesta.

– Alussa epävarmuus oli suurta, kun taudista ei vielä tiedetty paljoakaan verrattuna siihen, mitä siitä nyt tiedämme, tartuntataudeista vastaava lääkäri Harri Marttila sanoo. Osasimme odottaa pandemian tulevan aaltoina, mutta aaltojen koosta meillä ei ollut käsitystä. Nyt on menossa pandemian neljäs aalto, joka on ollut kaikkein suurin.

Rokotusten alkaminen tammikuussa 2021 oli suuri helpotus. Niiden avulla on kyetty estämään paljon vakavia sairastumisia ja menehtymisiä. Rokotteet ovat antanet myös turvaa koronapotilaita hoitaville työntekijöille.

– Sikainfluenssapandemiaan verrattuna uutta tässä ovat olleet sen laajat yhteiskunnalliset vaikutukset kuten rajoitukset ja rajatarkastukset. Aiemmissa pandemiasuunnitelmissa, jotka on laadittu lähinnä influenssaa silmällä pitäen, ei ole kiinnitetty huomioita näihin asioihin, Marttila sanoo.

Teholla ei tuomita

Ensimmäinen koronapotilas tuli teho-osastolle hoitoon 26.3.2020. Tähän mennessä on Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyksin) teho-osastolla hoidettu kaikkiaan 145 koronapotilasta pandemian aikana. Keskimääräinen ikä koronapotilaalle, joka on ollut tehohoidossa Tyksissä, on 53 vuotta. Heistä 70 prosenttia on ollut miehiä. Tähän mennessä 16 prosenttia potilaista on menehtynyt tehohoidon aikana, joka on noin neljä kertaa suurempi kuolleisuus kuin tehohoidossa keskimäärin. Kolme neljästä, 74 prosenttia, oli rokottamattomia.

Tyksin teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen muistelee koronan alkuaikoja keväällä 2020:

– Alussa meillä ei ollut rokotteita, eikä mitään muutakaan varmaa suojaa tautia vastaan. Meillä oli ainoastaan tiiviit hengityssuojat ja muut suojavarusteet. Hoidimme potilaita ja toivoimme, ettei tauti tarttuisi itseen tai omaan perheeseen.

– Minä jätin heti kaikki ystävätapaamiset pois enkä käynyt enää oikein missään. Pelkäsin, että toisin taudin kotiin, sairaanhoitaja Sanna Nerjanto Tyksin teho-osastolta sanoo.

Maaliskuusta 2020 – maaliskuuhun 2022 välisenä aikana Tyksin teho-osastolla on ollut 18 koronapotilasta, joilla on ollut 2-3 rokotetta. Näiden potilaiden keski-ikä oli 65 vuotta ja kaikilla heistä oli merkittäviä perussairauksia.

– Toisin sanoen 88 prosenttia kaikista tehohoidossa olleista koronapotilaista on ollut rokottamattomia epidemian alusta tähän päivään asti, Mika Valtonen sanoo.

Valtonen on kuitenkin harmissaan polarisoinnista, joka on syntynyt rokotettujen ja rokottamattomien välissä yhteiskunnassamme.

– Täällä sairaalassa emme syytä ketään mistään, esimerkiksi heidän valintojensa tai elämäntapojensa perusteella. Potilaat eivät ole syyllisiä sairauksiinsa, emmekä me ole tuomareita. Tämä ei ole oikeuslaitos, vaan teemme parhaamme hoitaaksemme ihmiset terveeksi, Valtonen sanoo.

– On paljon muitakin sairauksia, joissa omat elämäntavat ovat voineet vaikuttaa sairauteen, mutta emme tuomitse, vaan hoidamme kaikkia tasapuolisesti. Se on meille itsestäänselvyys, Sanna Nerjanto sanoo.

Pandemia yhä täällä

– Koronapandemia on edelleen voimissaan, vaikka yksittäisen ihmisen riski saada vaikea tautimuoto on omikron- muunnoksen myötä pienentynyt. Meillä on kuitenkin tällä hetkellä enemmän koronapotilaita sairaalassa kuin koskaan aikaisemmin. Huolehditaan yhdessä sitä, että tilanne ei vaikeudu edelleen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo.

Maanantaina 7.3.2022 on yhteensä 46 koronapositiivista potilasta Tyksissä, joista alle viisi saa tehohoitoa. 22 potilaista ovat hoidossa koronainfektion vuoksi, 24 potilaalla korona on lisälöydös.

Teksti: Nadine Karell

Kuva: Patricia Bertényi