Hyppää pääsisältöön

Selkäkipuun voi olla monta syytä

Selän merkitystä ei aina muista ennen kuin se muistuttaa itsestään. Äkilliseen kipuun voi olla monta syytä, useimmiten harmitonta.

Noidannuoli on monelle tuttu vitsaus, joka yllättää ehkä juuri silloin, kun olisi vähiten aikaa pysähtyä. Eikä paikalleen ole tarpeen jäädäkään.

– Noidannuolen iskiessä aluksi voi olla hyväksi lyhyt lepo. Särkylääke on hyvä apukeino kivun sietämiseen. Kun kovin kipu hellittää, on tärkeää liikkua normaalisti, Tyks Selkäkeskuksen johtaja, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Katri Pernaa sanoo.

Noidannuoli on niin sanottu hyvänlaatuinen alaselkäkipu, johon ei liity varsinaista selkäsairautta. Sen voi aiheuttaa äkillinen hallitsematon selän liike tai selän nytkähtäminen. Syntynyttä venähdystä selän kudoksissa kutsutaan lumbagoksi, kansankielellä noidannuoleksi.

Joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on ollut alaselän kipua. Suurin osa selän oireilusta paranee itsestään.

– Selkärankaan tulee iän myötä ainakin hiukan rapistumista kaikille, se on normaalia ikääntymistä. Tutkimuksessa jopa joka neljännellä tutkitulla on todettu välilevyn pullistuma, josta ihminen ei tiennyt itse.  Välilevyn pullistumisista paranee 90­–95 prosenttia itsestään, Katri sanoo.

Selkärangan rappeutumista tapahtuu kaikilla, mutta perintötekijät voivat vaikuttaa, missä iässä selkä alkaa oireilla.

Tunnista vakavat oireet

Selkä voi vaatia myös välitöntä hoitoon lähtöä. Kriittisin tilanne on silloin, kun sietämätön kipu selässä yhdistyy voimattomuuteen jaloissa.

– Tällaisessa tilanteessa kannattaa soittaa päivystykseen, jossa osataan arvioida tilannetta. Oireiden aiheuttaja voi olla selkärangassa jokin, joka painaa hermorakenteita niin, että niihin syntyy vaurio. Tällaisessa tilanteessa hoitona voidaan tarvita leikkausta, Katri kuvaa.

Kun selkä on kipeä, oikea paikka hakeutua hoitoon on oma terveyskeskus tai työterveyslääkäri. Kipukohtauksessa myös fysioterapeutin suoravastaanotolla voi saada hyvää apua kivun hallintaan ja hoitoon.

– Meillä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella selkäpotilaan hoito on hyvällä tasolla perusterveydenhuollossa. Tyksiin lähetetään henkilöt, joille selvitellään leikkaushoidon tarvetta, oirekokonaisuus on epäselvä tai ei rauhoitu käytetyillä hoidoilla, Katri sanoo.

Kun matkakumppanina on pitkäaikainen selkäkipu, kipua vastaan voidaan tarvita useita keinoja.

Fysiatri auttaa pitkäkestoisen kivun hoidossa

Tyks Ortossa työskentelevä fysiatrian erikoislääkäri Juhani Juhola selvittää työssään ihmisten pitkäaikaisen kivun syytä sekä heidän toimintakykynsä haasteita.

– On hyvin yksilöllistä, miten pitkäkestoinen selkäkipu ihmiseen vaikuttaa. Ei ole kahta samanlaista potilasta, Juhani sanoo.

Jos vain mahdollista, kipuun etsitään lääkkeetöntä hoitoa.

Fysioterapeutin ohjauksella löydetään sopivat liikkeet ja niiden ahkera tekeminen kotona useimmiten auttaa kipuun ja parantaa toimintakykyä.

Lääkkeet ovat tärkeässä roolissa myös.

– Lääkkeet ovat yksi työkalu pakissa, kun kipua pyritään hoitamaan monesta suunnasta. Lääke on tärkeä viesti elimistölle, että kipua hoidetaan, fysiatri näkee.

Lääke pyritään lopettamaan mahdollisimman pian, mutta toisinaan ihminen voi joutua syömään selkänsä vuoksi jopa useampaa kipulääkettä.

Lempeä liikunta hoitoa selälle

Myös liike on lääke. Päivittäinen liikunta, vaikka postilaatikolle, ja kuntoliikunnan aloittaminen varovasti.

– Liikunnalla on tutkitusti fysiologisia ja hormonaalisia hyviä vaikutuksia. Lihaskudoksissa verenkierto paranee ja usein potilaat kertovat, että liikkuessa oireet helpottavat, Juhani Juhola sanoo.

Tupakalla on sen sijaan päinvastaisia vaikutuksia.

Liikunnassa kannattaa lähteä omalta tasolta, huolehtia oikeasta suoritustekniikasta ja lisätä rasitusta vähitellen. Myös palautuminen ja lihashuolto sekä riittävä uni ovat tärkeitä kuntoutumisessa.

Älä anna kivulle periksi

Fysiatri etsii keinoja parantaa potilaan toimintakykyä ja kivun hallintaa. Tavoitteena on, että kipu ei estäisi elämää, työtä ja harrastuksia.

– Työ on ihmiselle kuntouttava tekijä. Se tuo arkeen toimintaa ja sillä on myös sosiaalinen ja psykologinen vaikutus, Juhani sanoo.

Selkäpotilaissa on sekä istumatyöläisiä että fyysisen työn tekijöitä.

Työelämän joustot auttavat pysymään töissä huonommallakin selällä. Toimistotyössä apua tuo hyvä työergonomia, esimerkiksi sähköpöytä, mikä mahdollistaa työasennon vaihtelun.

– Niskahartiaseutu ja alaselkä ovat koetuksella istumatyössä. Ajoittainen seisomaan nousu kiireen keskellä rentouttaa selkää, Juhani vinkkaa.