Allergiaa viemäriputkien sukituksesta ja muita ajankohtaisia ihosairauksia

75-vuotias Tyksin ihoklinikka on historiansa aikana muuttunut pääasiassa kuppasairauksia hoitavasta, sairassijoiltaan sairaalan suurimmista klinikoista moderniksi iho- ja allergiasairauksien sekä sukupuolitautien klinikaksi. Pääosa potilaista hoidetaan nykyisin polikliinisesti.

– Sairaalasta saadaan diagnoosi jolla hoidot voidaan käynnistää ja ohjausta hoitoihin kotioloissa. Kiinamyllynmäeltä on siirrytty T-sairaalaan radan toiselle puolelle, kertoi ylilääkäri, dosentti Leena Koulu.

Diagnoosin löytäminen potilaan taudille on elintärkeää myös ns. harvinaisissa ihosairauksissa.

– Ilman diagnoosia potilas ei saa tarvitsemaansa oikeaa hoitoa eikä myöskään hänelle kuuluvia palveluja ja etuuksia, kertoi erikoislääkäri Sirkku Peltonen.

Vasemmalta erikoislääkärit Sirkku Peltonen ja Pilvi Riihilä, professori Vesa-Matti Kähäri, ylilääkäri Leena Koulu, erikoislääkäri Jussi Liippo ja erikoistuva lääkäri Rony Westerholm.

Harvinaisiksi luokitellaan sairaudet, joita sairastaa vähemmän kuin yksi kahdestatuhannesta. Näitä harvinaisia tauteja on arvioilta 6000-8000. Diagnoosin viivästyminen on harvinaisissa sairauksissa yleistä, sillä niitä on vaikeaa tunnistaa. Näillä sairauksilla on yhteisiä piirteitä, kuten kutina, ihon arkuus ja rikkonaisuus. Kyseessä on usein näkyvä sairaus, joka vaikuttaa ulkonäköön ja rajoittaa toimintakykyä.

– Potilaan on kehityttävä oman sairautensa asiantuntijaksi, koska terveydenhuolto ei hänen tautiaan tunne, joten vertaistuen saaminen on erityisen tärkeää, mutta myös vaikeaa. Nykyään tarjolla on myös Euroopan ja maailmanlaajuisia verkostoja potilaiden tueksi, selvittää Peltonen, joka itse tutkii harvinaista neurofibromatoosia.

Erikoistuva lääkäri Rony Westerholm loi katsauksen sukupuolitauteihin. Kuppa, seksivälitteinen infektiosairaus, tuli Eurooppaan 1400-luvulla. Taudin kuvaan kuuluu limakalvo- ja iho-oireita, mm. runsasta ihottumaa. Häpeällisenä pidetty tauti on tarttuva ja hoitamatta se voi kroonistua aiheuttaen oireita eri elinjärjestelmistä.
Tartuntatautilain mukaan yleisvaarallisista ja valvottavista tartuntataudeista on tehtävä ilmoitus aluehallintoviranomaisille. Kuppa, jonka hoito on sairastuneelle maksutonta, kuuluu yleisvaarallisiin tauteihin. Valvottavia ovat klamydia, tippuri, HIV, hepatiitti B ja C ja sankkerit. Muita sukupuolitauteja ovat genitaaliherpes ja kondylooma.

Valtakunnallisesti yleisin sukupuolitauti on klamydia, joita todetaan Suomessa vuosittain 13 000 – 14 500 tapausta, Tyksissä 300-600 kpl. Myös kondylooma ja genitaaliherpes ovat yleisiä. Tippuri on lisääntymässä. Kuppa ja HIV ovat harvinaisempia. Klamydioihin sairastuneista kaksi kolmesta on naisia. Tippuri, kuppa ja HIV ovat pääosin (68-75 prosenttia) miesten tauteja. Miesten välinen seksi altistaa myös A- ja B-hepatiiteille.

– Työperäisten ihottumien toteaminen on usein melkoista salapoliisityötä. Ärsytys-kosketusihottumat ja allergiset ihottumat ovat yleisiä. Sitkeitä ja vaativia ihottumia voi esiintyä esimerkiksi kampaamoissa, hammaslääkärien vastaanotoilla, kukkakaupoissa tai rakennuksilla. Märkätyö, samoin kuin likainen tai pölyinen työ aiheuttavat usein ongelmia, kertoi erikoislääkäri Jussi Liippo.

Vanhojen tuttujen altistuspaikkojen lisäksi muuttuvat työtekniikat ja valmisteet tuovat uusia yleistyviä ihosairauksia. Esimerkiksi viemärien sukitustöitä tekevät putkimiehet ovat uusi potilasryhmä. Työssä käsitellään epoksihartsia ja usein puutteellisesti suojattuna, jolloin ainetta osuu iholle. Hyvin palkatussa työssä työskentelevät nuoret miehet eivät aina jaksa noudattaa suojautumismääräyksiä. Työ saattaa loppua kokonaan, jos altistus syntyy. Myös autonvalmistuksen yhteydessä käytetyistä liimoista voi tulla allergista kosketusihottumaa.

Ärsytysihottumassa jo pienikin määrä iholle joutuvaa ainetta voi aiheuttaa altistuksen. Joskus taas ihottuman suojelemiseksi käytettävät muovikäsineet voivat aiheuttaa uusia ongelmia.

Erikoislääkäri Pilvi Riihilä kertoi yleisimmistä ihosyövistä, joita ovat okasolusyöpä, tyvisolusyöpä ja melanooma.

– Ihosyöpien esiasteet voivat olla punertavia karheita läiskiä, ihonvärisiä tai punaisia haavautuvia näppylöitä tai kirjavia eri ruskean tai mustansävyisiä läiskiä. Ne voivat olla kohoumia joko ennestään normaalilla iholla tai muutoksia vanhassa pigmenttiluomessa. Tunnetuin ihosyöpä, melanooma, kehittyy kuitenkin vain 20-30 prosentissa vanhaan pigmenttiluomeen. Yli 50-vuotiailla uusi ja kookkaaksi kasvava pigmenttiluomi kannattaa aina tutkituttaa.

Tärkein ihosyövän ehkäisykeino on auringon UV-säteilyltä suojautuminen. Keskipäivän aurinkoa ja suoraa auringonpaistetta on hyvä välttää ja hakeutua varjoon touko-syyskuussa. Iho suojataan vaatetuksella, ja paljaaksi jääneet ihoalueet aurinkosuojavoiteella, jonka suojakerroin tulisi Suomessa olla vähintään 30 ja ulkomailla 50. Erityisen tärkeää on estää lasten ja nuorten ihon palaminen, sillä iho muistaa aurinkoaltistuksensa koko iän.

Yleisöluennon alustukset ovat kuunneltavissa tästä.

Teksti: Tuula Vainikainen

Kuva: Mikael Soininen