Hyppää pääsisältöön

Mediatiedote Julkaistu 10.4.2018 16.46

Eturauhassyövän hoito uudistunut Tyksissä

Avainsanat:

Sädehoidon suunnittelu turvallisemmin ja nopeammin

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks)  vuonna 2016 käyttöön otettu magneettikuvaussimulaattori (MK-SIM) on osoittautunut hyödylliseksi eturauhassyövän sädehoidon suunnittelussa. Kokemukset magneettikuvauksesta sädehoitoasennossa ovat vakuuttavia.

Potilas välttyy suunnitteluvaiheessa tarpeettomalta säteilyltä ja suunnittelu tapahtuu nopeammin ja edullisemmin kuin aiemmin, jolloin potilaan oli käytävä tietokonetomografiakuvauksessa. Tyksin myönteisiä kokemuksia tästä menetelmästä on julkaistu Acta Oncologicassa.

Työryhmän jäsenet

Kuvassa työryhmän jäsenet vasemmalta: osastonylilääkäri Paula Lindholm, ylilääkäri Heikki Minn, röntgenhoitajat Teemu Kukko, Tarja Alamäki ja Miia Saarinen, apulaisylifyysikko Jani Keyriläinen, sairaalafyysikot Sami Suilamo, Jani Saunavaara ja Pauliina Wright. Kuva: Nadine Karell

 Sädehoito on kirurgian ja lääkehoidon ohella syöpäsairauksien perushoitomuoto. Sädehoidon tarkoituksena on tuhota syöpäsolukko ionisoivan säteilyn avulla. Syöpäkasvainta hoidettaessa säteily kohdistetaan potilaaseen niin, että kasvaimen annos on huomattavasti suurempi kuin sitä ympäröivän normaalikudoksen annos. Sädehoidon mahdollisimman tarkka kohdistaminen syöpäkasvaimeen ja ympäröivän, terveen kudoksen suojelu ovat syövänhoidon perusasioita. Sädehoidon suunnittelu ja toteutus on moniammatillista yhteistyötä, johon onkologien lisäksi osallistuvat sairaalafyysikot, radiologit, röntgenhoitajat ja sairaanhoitajat.

– Magneettikuvaussimulaattori eli MK-SIM on diagnostinen magneettikuvauslaite, joka lisälaitteineen mahdollistaa potilaan asettelun sädehoitoasentoon ja asemoinnin merkitsemisen potilaaseen. Sädehoidon suunnittelun lisäksi simulaattorin etuna on MK-pohjainen annoslaskenta, joka onnistui aikaisemmin ainoastaan tietokonetomografia- eli TT-kuvien tuottamaa elektronitiheyttä hyödyntäen, apulaisylifyysikko Jani Keyriläinen kertoo.

Pelkästään magneettikuviin perustuva sädehoidon suunnittelu on Tyksin lisäksi Suomessa rutiinikäytössä vain Hyksissä. Muissa yliopistosairaaloiden sädehoitoyksiköissä vastaavat laitehankinnat ovat vireillä, mutta toistaiseksi niissä käytetään vielä niin sanottua tietokonetomografiasimulaattoria (TT-SIM) samoin kuin Tyksissä muiden kuin eturauhasen kuvaus- ja hoitokohteissa.

– Magneettikuvat tuottavat tietokonetomografiaa huomattavasti tarkempaa tietoa pehmytkudoksista. Erityisesti lääkärin suorittama sädehoidon kohdealueen määrittäminen helpottuu, kun pehmytkudokset erottuvat paremmin. Tästä on apua lantion alueen, keskushermoston ja pään alueen kasvaimissa. Lisäksi säästyy aikaa sekä potilaalta että hoitavalta yksiköltä, kun TT-kuvausta ei enää tarvitse tehdä. Toisaalta rintaontelon alueen kasvaimissa, esimerkiksi rintasyövässä, TT on edelleen ensisijainen menetelmä. Nopeutensa ansiosta TT soveltuu myös paremmin niille potilaille, jotka eivät jaksa maata tutkimuspöydällä 20–30 minuuttia, minkä MK yleensä vaatii, selvittää ylilääkäri, professori Heikki Minn.

Tulokset vakuuttavia

Tyksin käyttökokemukset magneettikuvaussimulaattorista ovat olleet erittäin vakuuttavia. Sädehoitoasennossa on Tyksissä kahden vuoden aikana kuvattu noin 1300 syöpäpotilasta. Näistä kuvauksista eturauhasia on ollut 340 ja eturauhasen leikkauksen jälkeisiä lantion pohjia sata.

– Toistaiseksi pelkästään magneettikuvaukseen perustuvaa sädehoidon suunnittelua ja annoslaskentaa on käytetty ainoastaan eturauhassyövän hoidoissa. Muissa syövissä magneettikuvausta on käytetty kohdealueen määritykseen yhdistämällä kolmiulotteisesti MK- ja TT-leikkeiden antama tieto, ja annoslaskenta on tehty perinteisesti TT:n avulla, kertoo Keyriläinen.

Tulevaisuudessa toiveena on, että pelkkää magneettikuvausta voitaisiin käyttää sädehoidon suunnittelun pohjana myös pään ja lantion alueilla yleisemminkin, muun muassa peräsuolen ja gynekologisten syöpien hoidossa.

– Kehitystyötä on tehtävä edelleen ainakin MK:n optimaaliseksi hyödyntämiseksi hoitokohteen rajauksessa, jotta aggressiiviset kasvaimet voidaan erottaa terveistä kudoksista. On aivan selvää, että pelkkä MK-pohjainen sädehoidon suunnittelu on maailmalla yleistymässä, arvioi Minn.

Tyksin sädehoitopoliklinikalla on meneillään useita tutkimuksia, jotka liittyvät magneettikuvaussimulaattorin hyödyntämiseen sädehoidon suunnittelussa. Tällä hetkellä eri projekteissa työskentelee kolme väitöskirjatyöntekijää – fyysikot Iiro Ranta ja Reko Kemppainen dosentti Jani Keyriläisen ja onkologi Anna Kuisma professori Heikki Minnin ohjauksessa. Tutkimusryhmän muut jäsenet ovat radiologeja, onkologeja ja fyysikoita. Tyksin syöpäklinikalla ja MK-SIM-laitteen toimittaneella Philips Oy:llä on myös kahdenkeskinen tutkimusyhteissopimus vuosille 2016–2020.

Julkaisut:

Kemppainen R, Suilamo S, Tuokkola T, Lindholm P, Deppe MH, Keyriläinen J. Magnetic resonance-only simulation and dose calculation in external beam radiation therapy: a feasibility study for pelvic cancers. Acta Oncologica, 56(6), 2017.

Ranta I, Kemppainen R, Keyriläinen J, Suilamo S, Heikkinen S, Kapanen M, Saunavaara J. Quality assurance measurements of geometric fidelity on commercially available systems for MRI-based radiotherapy treatment planning, (submitted to Acta Oncologica).

Tyksissä työskentelevät fyysikot Sami Suilamo, Jani Keyriläinen ja Jani Saunavaara, radiologi Terhi Tuokkola ja onkologit Heikki Minn, Paula Lindholm ja Anna Kuisma. DI Reko Kemppainen suorittaa TkT-tutkintoon tähtääviä opintoja Aalto-yliopistossa ja työskentelee Philipsin MR-terapiayksikössä Vantaalla kuten Martin Deppekin. Lääketieteellisen fysiikan dosentti Mika Kapanen työskentelee Taysin sädehoitoyksikössä osastonylifyysikkona. FM Iiro Ranta opiskelee Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksella ja suorittaa sairaalaharjoittelua Tyksissä sairaalafyysikon tutkintoa varten. FM Samuli Heikkinen teki magneettikuvaukseen liittyvän pro gradu -tutkielmansa Tyksissä ja on nykyisin liike-elämän palveluksessa.

Tämän tiedotteen laati lääketieteen toimittaja ja tiedetiedottaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä tutkimusta koskevassa viestinnässä.