Läntiselle Syöpäkeskukselle 672 000 euron apuraha syövän molekulaarisen analytiikan sekä yksilöllisen hoidon kehittämiseen

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet eli Eschner-säätiön toimitusjohtaja Henrik Karlsson ja hallituksen puheenjohtaja Henrik Carlstedt sekä Läntisen Syöpäkeskuksen johtaja dosentti Pia Vihinen ja erikoislääkäri Erika Alanne. Kuva: Mervi Siekkinen.

Läntisen Syöpäkeskuksen syöpätutkimus on saanut merkittävän apurahan geeniohjatun syövänhoidon toteuttamiseksi ja kehittämiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Kaikkiaan 672 000 euron apuraha käytetään syöpäpotilaiden kudos-ja verinäytteiden analysointiin sekä analyysimenetelmien jatkokehitykseen.

Hankkeen vastuulliset päätutkijat ovat Läntisen Syöpäkeskuksen johtaja, dosentti Pia Vihinen ja syöpätautien erikoislääkäri, LT Erika Alanne. Apurahan myönsi Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet eli Eschnerin säätiö.

Syövän täsmälääkkeiden ja niiden käyttöä ohjaavien biomarkkereiden määrä kasvaa jatkuvasti ja syövän geenidiagnostiikka kehittyy nopeasti. Syövän molekyylibiologian tietämyksen kasvu ja uusi geeniteknologia ovat mahdollistaneet syövän geeniohjatun hoidon kehittymisen.

Käytännössä apuraha mahdollistaa sen, että syöpäpotilaille, joille ei ole hyvää toimivaa hoitoa voidaan laajan geenivastauksen avulla etsiä toimiva, yksilöllinen hoito. Toki on myös tilanteita, joissa toimivaa hoitoa ei geenipaneelista huolimatta löydy.

– Tähän asti olemme pystyneet tekemään laajoja geenitestejä joillekin kymmenille potilaille. Nyt saadun rahoituksen turvin testausta voidaan laajentaa merkittävästi, Läntisen Syöpäkeskuksenjohtaja, dosentti Pia Vihinen kertoo. 

– Meillä on alkamassa tutkimus, jonka kautta saadaan lääkkeitä näille potilaille sekä rahoitus hoidon edellytyksenä olevien laajojen testien tekemiseen, kertoo syöpätautien erikoislääkäri, LT Erika Alanne.

Aikaisempien tutkimusten perusteella on arvioitu, että suuremmassa osassa edenneistä kiinteistä kasvaimista esiintyy mutaatioita, joihin täsmälääkehoito voisi tuoda avun. Tarkan geenidiagnostiikan onnistuminen tuo uusia vaatimuksia näytteenotolle ja näytteen käsittelylle. Moniin geenitutkimuksiin olisi optimaalisinta saada jäädytetty tuorekudosnäyte. Verestä otetulla nestebiopsialla on jo käyttömahdollisuuksia syövän geeniohjatun hoidon suunnittelussa ja seurannassa mm. keuhkosyövässä. Nämä tulevat tulevaisuudessa lisääntymään. 

– Toivomme, että mahdollisimman moni potilas antaisi biologisen näytteensä jatkokäyttöön tutkimusmenetelmien kehittämistä varten. Se auttaa tavoitteessamme kehittää syövän hoitoa entistä yksilöllisempään suuntaan, Pia Vihinen sanoo. 

Potilaskohtaisten syöpäsoluviljelmien on arvioitu tulevaisuudessa toimivan yksilöllistetyn syövän hoidon apuna. Käyttöaiheen saaneita lääkkeitä lukuun ottamatta syövän geeniohjattu hoito uusilla täsmälääkkeillä ei ole toistaiseksi yksiselitteistä. Monesti ongelma tulee vastaan geenitestin ohjaaman suun kautta otettavan käyttöaiheen ulkopuolisen kalliin lääkkeen saamisessa potilaan käyttöön. 

Kaksi uutta syöpäpotilaiden tutkimusta keväällä 

Läntisessä Syöpäkeskuksessa alkaa keväällä 2022 kaksi uutta syöpäpotilaita koskevaa tutkimusta.  Nämä ovat Läntisen syöpäkeskuksen PROSMO-tutkimus ja kansallinen FINPROVE-tutkimus, joiden avulla kehitetään syövän molekylaarista analytiikkaa ja yksilöllistä hoitoa. Nyt saatu apuraha mahdollistaa nämä tutkimukset.

PROSMO tutkimuksen tavoitteena on kehittää ja pystyttää paikallista näytteenottoa ja geenianalytiikkaa sekä seuloa sen avulla potilaita FINPROVE-tutkimukseen. FINPROVE-tutkimuksen tavoitteena on mahdollistaa syöpäpotilaiden geeniohjattu käyttöaiheen ulkopuolinen hoito ja kehittää geeniohjattua syövän hoitoa Suomessa. FINPROVE tutkimus soveltuu sellaisille etenevää syöpää sairastaville potilaille, joiden tautiin ei ole tarjolla vakiintunutta hoitoa. Molemmissa tutkimuksissa on keskeisessä asemassa Läntisessä Syöpäkeskuksessa toimiva geeniohjatun syövän hoidon työryhmä (Molecular Tumor Board, MTB).

Syöpää sairastava ihminen harvoin jaksaa itse paneutua kaikkiin uusiin tutkimus- ja hoitomahdollisuuksiin. Potilaan on voitava luottaa siihen, että hänen lähisairaalassaan tehdään tinkimättömästi työtä syövän diagnostiikan ja hoitomuotojen kehittämiseksi, eikä hänen tarvitse hakeutua hoitoon muualle. 

– Olemme tukeneet taloudellisesti muun muassa sairaaloita, vanhus- ja hoitokoteja sekä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa Turussa ja sen lähialueella. Yksilöllisen syövän hoidon kehittämisen tukeminen on tähän ajankohtainen jatkumo, sanovat Eschner-säätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik Carlstedt ja toimitusjohtaja Henrik Karlsson. 

Syövänvastainen työ on aina ajankohtaista. 

– On arvokasta, että ennakkoluulottomasti tuetaan kliinistä projektia, jossa vaikutetaan potilaiden hoitoon heti ja muu kehitystyö tapahtuu tavallaan jälkikäteen. Apuraha on potilaillemme ja meille tutkijoille todella merkittävä, Pia Vihinen sanoo.

Taustaa

Läntinen Syöpäkeskus koordinoi Länsi-Suomen alueella (Tyks Syöpäkeskus, Satasairaala, Vaasan keskussairaala ja Turun Yliopisto) syövän laadukasta hoitoa, tutkimusta ja koulutusta. Läntinen Syöpäkeskus on osa kansallista syöpäkeskusta (FICAN).

Geeniohjatun syövän hoidon työryhmä (Molecular Tumor Board, MTB) on Läntisessä syöpäkeskuksessa toiminut vuodesta 2018 ensimmäisenä vastaavana ryhmänä Suomessa. Hankkeen tutkimusten on arvioitu alkavan keväällä 2022. Tutkimusten tavoitteena on myös mahdollistaa tiivis tutkimusyhteistyö kliinisen tutkimuksen ja perustutkimuksen välillä.  Tällä on merkitystä Turun yliopistollisen keskussairaalan, Turun yliopiston, Åbo Akademin ja lääketeollisuuden välisen yhteistyön kehittämisessä.

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet, Eschnerin vapaasairaalasäätiö, perustettiin alun perin vapaan sairaalan rakentamiseksi Turkuun. Eschner-säätiö syntyi varojen hoitajaksi ja sairaalahankkeen toteuttamiseksi vuonna 1919. Eschner-säätiö on rahoittanut muun muassa vuosina 1961–2007 toimineen, alun perin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sädehoitoyksiköksi rakennetun Turun Radiumkodin rakentamista sekä Turunmaan sairaalan laajennushankkeita.