Lisääkö kellojen siirto kesä- ja talviaikaan aivoinfarkteja?

Tyksin tutkimus

Kellojen siirtäminen tunnilla eteenpäin kesäaikaan tai taaksepäin talviaikaan voi liittyä lisääntyneeseen aivoinfarktiriskiin, mutta vain väliaikaisesti. Tähän viittaavat turkulaisten lääkärien alustavat tutkimustulokset on valittu esitettäväksi American Academy of Neurologyn 68. vuosittaisessa kokouksessa Vancouverissa Kanadassa 15 - 21.4.2016.

Suurin osa, noin 87 prosenttia aivohalvauksista on aivoinfarkteja, jotka johtuvat aivojen verenkierron paikallisesta tukoksesta.

– Aiempien tutkimusten mukaan ihmisen vuorokausirytmin, tai sisäisen kellon häiriöt lisäävät aivoinfarktiriskiä, joten halusimme selvittää lisääkö myös kesäaikaan ja talviaikaan siirtyminen riskiä, sanoo yksi tutkijoista, LT, neurologian erikoislääkäri Jori Ruuskanen.

Tutkijoilla oli käytettävissään valtakunnalliset tiedot suomalaisten aivohalvauksista kymmenen vuoden ajalta. He vertasivat aivoinfarktin esiintyvyyttä 3033 potilaalla jotka joutuivat sairaalaan viikon sisällä kellon siirtämisestä 11 801 potilaaseen jotka joutuivat sairaalaan kaksi viikkoa ennen tai jälkeen ko. viikon.

Tutkijat totesivat aivoinfarktin esiintyvyyden olevan kahdeksan prosenttia korkeampi kahden ensimmäisen kellojen siirtämistä seuraavan päivän aikana. Kahden päivän jälkeen eroa ei enää ollut.

Syöpää sairastavat potilaat saivat aivoinfarktin 25 prosenttia todennäköisemmin kellojen siirtämisen jälkeen kuin muuna aikana. Kohonnut riski todettiin myös yli 65-vuotiailla, joiden riski saada aivoinfarkti kellojen siirtämisen jälkeen oli kohonnut 20 prosenttia.

Sairaalakuolemissa ei todettu lisääntymistä kellojen siirtämistä seuraavan viikon aikana.

– Tutkimuksemme ovat toistaiseksi julkaisemattomia, mutta kiinnostus aihepiiriin on maailmallakin niin suuri, että aihe on valittu AAN:n kokoukseen jo tässä vaiheessa. Tarvitsemme kuitenkin vielä lisää tutkimuksia että ymmärtäisimme paremmin kellojen siirtämisen ja aivoinfarktiriskin välisen yhteyden, ja miten tätä riskiä voitaisiin vähentää, sanoo Ruuskanen.

Tutkimusryhmä: Jori Ruuskanen työskentelee neurologian erikoislääkärinä Tyksin neurotoimialueella. Jussi Sipilä työskentelee neurologian erikoislääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Joensuussa sekä tutkijana Tyksin neurotoimialueella ja Turun yliopistossa. Päivi Rautava on Tyksin tutkimusylilääkäri ja ehkäisevän terveydenhuollon professori. Ville Kytö on dosentti ja kardiologian erikoislääkäri, joka työskentelee Tyksin Sydänkeskuksessa ja Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa.

Tutkimusta on tukenut Suomen Kardiologinen Seura

Lisätietoa:

– tutkimuksesta: Neurologian erikoislääkäri Jori Ruuskanen, jori.ruuskanen@tyks.fi, puh. 02 313 5879.

– aivohalvauksista http://aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio_(avh)/perustietoa_avh_sta/oireet

American Academy of Neurology on yli 30 000 neurologin ja neurotieteiden ammattilaisen yhdistys, joka tukee korkeimman laatuista potilaskeskeistä neurologista hoitoa. Neurologi on lääkäri, joka on koulutettu diagnosoimaan ja hoitamaan aivojen ja hermoston sairauksia kuten Alzheimerin tautia, aivohalvauksia, migreeniä, MS-tautia, aivovammoja, Parkinsonin tautia ja epilepsiaa. Lisää tietoa osoitteessa http://www.aan.com

Tämä tiedote on käännetty ja täydennetty AAN:n lehdistötiedotteesta.

Tiedotteen laatimiseen osallistui lääketieteen toimittaja ja tiedetiedottaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä tutkimusta koskevassa viestinnässä. Hänet tavoittaa sähköpostilla osoitteesta tuula.vainikainen@saunalahti.fi ja puhelimella numerosta 045 671 9558.