Sairaanhoitopiirin tutkimusrahoitus tukena (julk.18.12.2013)

Julkaistu 18.12.2013

Vuoden 2014 alkupuolella käynnistyy laaja monivuotinen tutkimuskokonaisuus, jonka avulla selvitetään vaikeiden mielenterveyshäiriöiden, kuten skitsofrenian ja muiden psykoosien, syitä ja hoidon kehittämismahdollisuuksia. VAMI-hanketta rahoitetaan mittavan EU-rahoituksen lisäksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin myöntämästä valtion yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen osoittamasta määrärahasta.
Vaikeat mielenterveyshäiriöt ovat suhteellisen yleisiä. Erilaisista psykooseista kärsii elämänsä aikana yli kolme prosenttia suomalaisista. Psykoottistyyppistä lievempää oireilua on noin joka kymmenennellä suomalaisella, mutta suurempi osa heistä kykenee pitämään oireensa kurissa. Skitsofrenia on yksi yleisimmistä psykoosityypeistä, sen puhkeamishuippu on 20 - 30-vuotiailla, joten tauti kuormittaa ajallisesti pitkään, haittaa sairastuneen loppuelämää huomattavasti ja on yhteiskunnalle suuri kustannuserä. Taudin ennusteessa on edelleen parantamisen varaa. Lääkityksen ja erilaisten kuntoutuskeinojen turvin toipuminen on kuitenkin usein mahdollista, vaikka vain noin 5-10 prosenttia sairastuneista paranee täysin.
- Tarvitsemme kipeästi lisää ymmärrystä vaikeiden mielenterveyshäiriöiden syistä ja syntymekanismeista sekä tietoa siitä miten taudin puhkeamista voitaisiin ennakoida ja lykätä. Myös psykoosien hoitovasteesta kaivataan lisää tietoa eli meidän pitäisi pystyä hoitamaan sairastuneita nykyistä yksilöllisemmin ja kohdistamaan heihin juuri heidän tautityyppiinsä soveltuvaa hoitoa, selvittää ylilääkäri, professori Jarmo Hietala Tyksin aikuispsykiatrian erityispalveluyksiköstä ja Turun yliopistosta.
Hietala on johtaja VAMI-tutkimuskonsortiossa (Vakavien mielenterveyshäiriöiden etiologia ja hoito -tutkimusohjelma), jonka alla toimii Turussa useampia psyykkisten sairauksien ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon tähtääviä tutkimusryhmiä. Psykoosien syntyä mm. modernien kuvantamismenetelmien, systeemibiologian ja bioinformatiikan keinoin selvittävä METSY-tutkimusprojekti ja PRONIA-tutkimusprojekti, joka tähtää sellaisen ohjelmiston kehittämiseen, joka pystyisi yksittäisen potilaan tietojen perusteella ja aivojen magneettikuvauksen avulla selvittämään millaista hoitoa hän tarvitsee, ovat nyt käynnistymässä.
Tutkimuspotilaaksi psykoosien varhaiseen ennakointiin tähtääviin tutkimushankkeisiin
METSY- ja PRONIA-projekteihin ryhdytään alkuvuodesta 2014 ottamaan kaikkiaan noin 1 500 tutkimuspotilasta eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa. Osa tutkimukseen etsittävistä on sairastunut psykoosiin ensimmäistä kertaa, osa on ns. riskipotilaita, joilla on usein sekä perinnöllinen riski sairastua että ennakoivia oireita sekä osa depressiopotilaita ja lisäksi terveitä verrokkihenkilöitä Tyksin erityisvastuualueelta. Potilaita otetaan aluksi pääosin Turun, Salon, Loimaan ja Liedon alueelta, myöhemmin mukaan tulee potilaita myös Satakunnan sairaanhoitopiirin alueelta.
- Kokemustemme mukaan suomalaiset osallistuvat mielellään tieteelliseen tutkimukseen, koska voimme hoitoa kehittävän tieteellisen tutkimuksen muodossa tarjota siihen osallistuville monipuolisesti erilaisia perustutkimuksia ja seurata hoitojen vaikutuksia tiiviimmin. Tutkimukseen osallistuminen siis kannattaa, selvittää Jarmo Hietala.
Turussa vahva skitsofrenian tutkimusperinne
Turussa vakavien mielenterveyshäiriöiden, varsinkin skitsofrenian, tutkimus on vankkaa jo kolmessa tutkijasukupolvessa. Turun psykiatrialla skitsofreniatutkimuksen kansainvälinen uranuurtaja oli professori Yrjö Alanen, hänen työtään jatkoi hänen oppilaansa professori Raimo K.R. Salokangas ja hänen jäätyään eläkkeelle virastaan, hänen oppilaansa Jarmo Hietala. Salokangas jatkaa edelleen aktiivista tutkimustyötään PRONIA-hankkeen johtajana.
- Turun ehdoton vahvuus on myös vankka kuvantamisosaaminen. Sekä METSY- että PRONIA-projektissa hyödynnetään magneetti- ja PET-kuvantamista. PRONIA-tutkimuksen tavoitteena on luoda seuraavien 4-5 vuoden aikana kerätyistä perus- ja seurantatiedoista tietokanta, jonka pohjalle kehitetään ohjelma, joka tarjoaisi tietoa potilaalle parhaiten soveltuvista hoitovaihtoehdoista, kertoo Salokangas.
Molemmissa projekteissa potilaista kerätään runsaasti taustatietoja (mm. rasva- ja sokeriarvot, verenpaine, pituus, paino, vatsanympärys, EKG ja niiden muutokset), kaikille tehdään magneettikuvaus ja osalle potilaita PET-tutkimus. Huolellinen kliininen tutkimus sisältää monenlaisia psykiatrian perustestejä ja neuropsykiatrisia testejä, lisäksi selvitetään potilaiden toimintakyky ja kartoitetaan potilaiden omia kokemuksia kyselytutkimuksella.
Psykiatrian klinikassa on Turussa käynnissä monenlaisia uusia tutkimuksia, joissa selvitetään mm. rasva-aineenvaihdunnan ja aivojen kannabinoidijärjestelmän merkitystä psyykkisissä häiriöissä, näiden tutkimuksessa PET-kuvantaminen tuo tärkeää lisätietoa. Turkulaiset tutkijat tekevät METSY- ja PRONIA-hankkeissa läheistä yhteistyötä Suomessa mm. HUSin, THL:n ja VTT:n tutkijoiden kanssa. Kansainvälisesti hankkeiden yhteistyöyliopistot ja -sairaalat sijaitsevat Englannissa, Saksassa, Espanjassa, Italiassa, Sveitsissä ja Australiassa. EU:n tukemien hankkeiden yhteinen, viidelle vuodelle jakautuva kokonaisbudjetti on yhteensä 13,5 miljoonaa euroa, josta Turun osuus on vajaat kaksi miljoonaa euroa.
- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuodelle 2014 myöntämä konsortiorahoitus 109 459 € on meille tärkeä tuki sekä palkkaus- että kuvantamiskustannusten kattamisessa, selvittää Jarmo Hietala.
Lisätietoja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuoden 2014 tutkimusrahoituksen jaosta.
Tietolaatikko: Vakavat mielenterveyshäiriöt
- Psykoottista oireilua esiintyy mm. skitsofreniassa, mielialahäiriöissä, päihteiden käytön ja joidenkin somaattisten sairauksien kuten dementioiden yhteydessä
- Skitsofrenia puhkeaa useimmiten varhaisessa aikuisiässä
- Skitsofreniaa edeltää yleensä noin viiden vuoden mittainen ennakoivien eli prodromaalioireiden vaihe, jonka aikana havaitaan masennusta, ahdistumista, vetäytymistä sosiaalisista kontakteista sekä ajattelun ja aistimisen häiriöitä
- Erilaisten päihteiden (esim. kannabiksen ja amfetamiinin) käyttö voi laukaista kehittymässä olevan skitsofrenian
- Skitsofrenian diagnostiikasta ja hoidosta on laadittu Käypä hoito -suositus potilasversioineen: www.kaypahoito.fi > skitsofrenia
Lisätietoja:
- ylilääkäri, professori Jarmo Hietala, sposti: etunimi.sukunimi (at) tyks.fi, puh. 02 313 1724 tai -266 (Tavoitettavissa 20.12.2013 saakka ja 2.1.2014 alkaen)
- professori, emer. Raimo K.R.Salokangas, sposti: Raimo.K.R.Salokangas@utu.fi (Tavoitettavissa 20.12. 2013 saakka ja 2.1.2014 alkaen)


Tämän tiedotteen laati lääketieteen toimittaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotusta tutkimusviestintään liittyvissä asioissa. Hänet tavoittaa sähköpostilla: etunimi.sukunimi (at) saunalahti.fi, puh.045 6719558.