Hyppää pääsisältöön

Mediatiedote Julkaistu 22.11.2017 15.45

Suomi yksi maailman parhaita keskoshoidossa

Avainsanat:

Keskosvauvan on hyvä syntyä Suomessa, sillä pienten keskosten eloonjääminen on Suomea parempi vain Japanissa. Suomi kuuluu seitsemän läntisen maan melko tasaiseen joukkoon, joiden alapuolelle sijoittuvat Israel ja Espanja. Keskosten hoitotuloksia tarkasteltiin tuoreessa tutkimuksessa eloonjäämislukujen valossa yhdessätoista kehittyneessä maassa. 

Tutkimuksessa selvitettiin raskausviikoilla 24-29 syntyneiden pienten keskosten eloonjäämistä. Tutkimusaineistona käytettiin kymmentä keskosrekisteriä, yhdestätoista eri maasta. Vertailussa olivat Suomen lisäksi mukana Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti, Ruotsi, Sveitsi, Japani, Israel, Espanja, Italia (Toscanan maakunta) sekä Iso-Britannia. Tutkimuksessa käytettiin vastasyntyneistä kerättyä anonymisoitua aineistoa, joka Suomessa kerätään THL:n Syntymärekisteriin jokaisesta vastasyntyneestä.  

Aikuisen kädet hellästi keskosen ympärillä.

Tyksin vastasyntyneiden teho-osaston eli keskolan tutkija, lääketieteen lisensiaatti Kjell Helenius on ensimmäisenä kirjoittajana arvostetussa Pediatrics-lehdessä 21.11.2017 julkaistussa tutkimuksessa.

 - Suomi pärjäsi vertailussa hyvin, tulosten valossa vain Japanissa näillä keskosilla oli parempi mahdollisuus jäädä eloon. Japanin tulokset olivat kaikkia muita maita paremmat, 93 prosenttia keskosista selviytyi. Israelissa ja Espanjassa tulokset olivat Suomea huonompia. Muiden maiden eloonjäämistulokset olivat samaa luokkaa Suomen kanssa. Suomessa pienten keskosten eloonjäämisprosentti oli 88, Israelissa 80 ja Espanjassa 78, kertoo Kjell Helenius.  

Tutkimuksessa selvitettiin myös menehtyneiden pienten keskosten keskimääräistä elinikää näissä maissa. Suomessa menehtyneet keskoset kuolivat selvästi muita maita nuorempina, keskimäärin neljän päivän iässä. Japanissa menehtyneet keskoset kuolivat keskimäärin 13 päivän iässä. Tämä voi olla seurausta siitä, että Suomessa sallitaan parantumattomasti sairaan lapsen hoidon lopettaminen tilanteen ollessa toivoton, kun esimerkiksi Japanissa hoitoa ei yleensä lopeteta toivottomissakaan tilanteissa. 

- Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että kehittyneiden maiden välilläkin on suuria eroja hoitotuloksissa. Hoitokäytäntöjä pitää tutkia tarkemmin jotta pystytään puuttumaan mahdollisiin eroihin hoitomenetelmissä, jotka selittävät kuolleisuuden erot. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä kansainvälistä yhteistyötä ja yhdessä löytää keinoja parantaa keskosten hoidon tuloksia, toteaa Helenius.  

Tutkimustuloksia rajoittaa se, että joissakin maissa, kuten esimerkiksi Japanissa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa, merkittävä osa synnytyssairaaloista ei toimita tietoja maan keskosrekisteriin. Suomessa ja Ruotsissa kaikki synnytyssairaalat toimittavat tietonsa rekisteriin, joten Suomen ja Ruotsin osalta tulokset ovat varsin luotettavia. 

Tutkimuksessa ei vertailtu maiden sisäisiä eroja eri hoitoyksiköissä syntyneiden keskosvauvojen selviämisessä tai eloonjääneiden vauvojen myöhempää selviämistä. 

Alkuperäisjulkaisu:

Kjell Helenius, Gunnar Sjörs, Prakeshkumar Shah, Neena Modi, Brian Reichman, Naho Morisaki, Satoshi Kusuda, Kei Lui, Brian Darlow, Dirk Bassler, Stellan Håkansson, Mark Adams, Maximo Vento, Franca Rusconi, Tetsuya Isayama, Shoo Lee, Liisa Lehtonen: Survival in Very Preterm Infants: An International Comparison of 10 National Neonatal Networks. Pediatrics

Tutkijoista Tyksin keskolassa työskentelevät Helenius ja Lehtonen. Muut tutkijat ovat eri maiden keskosrekisterien vastuuhenkilöitä.

Tyksin vastasyntyneiden teho-osasto on yksi sairaanhoitopiirin nimeämistä viidestä huippuosaamisyksiköstä, jotka saavat rahoitusta toiminnan edelleen kehittämiseen. 

Teksti: Tuula Vainikainen

Kuva: Hanna Stengård-Nybom