Hyppää pääsisältöön

Mediatiedote Julkaistu 8.10.2021 16.48

Tyksin tehohoito on Suomen huippuluokkaa

Avainsanat:

Tyksin tehohoito on Suomen huippuluokkaa

Turun yliopistollisen keskussairaalan tehohoidon tulos oli vuonna 2020 erittäin hyvä verrattuna Suomen muiden yliopistosairaaloiden teho-osastoihin ja pärjää hyvin myös kansainvälisessä vertailussa.

Henkilö pukee suojavarusteita teho-osastolla.

Tehohoidon aikana menehtyi Tyksissä vuonna 2020 vain 3,3 prosenttia potilaista, mikä on vajaan prosentin muiden yliopistosairaaloiden keskiarvoa alempi. Myös sairaalakuolleisuus Tyksissä oli matala 6.4 prosenttia.

Kaikkiaan Tyksin teho-osastolla hoidettiin viime vuonna yli 1700 potilasta. Suurimmat potilasryhmät olivat sydän- ja verisuonikirurgiset, neurokirurgiset, neurologiset, vatsaelinkirurgiset ja traumatologiset potilaat. Potilaiden keskimääräinen ikä oli noin 60 vuotta.

Koronavirustaudin vuoksi Tyksissä on hoidettu tähän mennessä tehohoidossa 91 potilasta. He ovat olleet iältään 17–78-vuotiaita. Tavallisimmat perussairaudet näillä potilailla ovat olleet ylipaino, verenpainetauti sekä sydämen ja keuhkojen vajaatoiminta. Joka viidennellä potilaalla ei ole ollut mitään liitännäissairauksia. Viime viikkoina lähes kaikki tehohoitoa vaatineet potilaat ovat olleet rokottamattomia.

Koronan hoito on Suomessa onnistunut

Myös koronapotilaiden kuolleisuus tehohoidossa on ollut Tyksissä hieman maan keskiarvoa matalampi noin kahdeksan prosenttia. Koronapotilaiden kuolleisuus kuitenkin on yli kaksinkertainen muiden tehohoitopotilaiden kokonaiskuolleisuuteen verrattuna. Suomessa koronan aiheuttama kuolleisuus on ollut silti huomattavasti matalampi kuin muualla maailmassa, jossa koronatautiin menehtyi pahimmillaan 25­­–40 prosenttia siihen sairastuneista potilaista.

Tämän huomattavan eron selittää Tyksin teho-osaston ylilääkärin, dosentti Mika Valtosen mielestä Suomen koronapotilaiden tehohoidon onnistunut hoitostrategia: "oikea potilasvalinta, tasalaatuinen hyvä hoito sekä hyvin johdettu valtakunnallinen resurssien koordinointi." Valtonen toimii myös Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtajana.

Teho-hoidon potilaiden hoitoa koordinoi valtakunnallisesti puolestaan professori Matti Reinikaisen toimisto, joka toimii Kuopion yliopistollisesta sairaalasta käsin. Myös Tyksin teho-osasto varautui kasvattamaan hoitopaikkamääriään jo heti pandemian alussa. Merkittävää määrää lisäpaikkoja ei kuitenkaan silloin onneksi tarvittu. Tyks sen sijaan tarjosi muutamia paikkoja muille ruuhkautuneiden alueiden koronapotilaille.

Vireä 50-vuotias

Tyksin T-sairaalassa sijaitsevalla teho-osastolla on normaalisti 24 tehohoitopaikkaa. Potilaita tulee koko Tyksin erityisvastuualueelta eli Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireistä. Teho-osasto toimii myös valtakunnallisena ylipainehappihoitokeskuksena, jonne lähetetään hoitoon potilaita kaikkialta Suomesta. Teho-osasto kuuluu Totek-toimialueeseen yhdessä leikkaussalien, kipuklinikan ja hengitystukiyksikön kanssa. Tyksin teho-osasto on toiminut nyt 51 vuotta. Juhlia vietettiin 1,5 vuoden koronaviiveellä hiljattain. 

Mika Valtonen ja Kaj Stenvall paljastavat ankkataulun.

Mika Valtonen ja Kaj Stenvall paljastavat taiteilijalta tilatun Terveisiä-teoksen. Teos sijoitetaan teho-osaston aulatilaan.