Tyksissä tutkittua: Viivästynyt eteisvärinän rytminpalautus lisää aivoinfarktin riskiä

Tyksin kardiologien vetämä tutkimus osoittaa

Eteisvärinäkohtauksen pitkittyessä yli 12 tuntiin liittyy rytmin kääntöön yli kolminkertainen aivoinfarktin vaara, vaikka rytmihäiriön kesto tapahtuisi nykyisten hoitosuositusten mukaisesti alle 48 tunnissa, ellei potilaalle anneta asianmukaista verenohennushoitoa. Erityisen suuri riski näyttää olevan naisilla. Tutkimustulokset julkaistiin äsken arvostetussa Journal of American Medical Association -julkaisussa. 

Eteisvärinä on tärkein aivoinfarktin vaaratekijä.  Varsinainen rytmihäiriö voi olla oireeton ja ensimmäinen oire siitä on valitettavan usein häiriön aiheuttama aivoinfarkti etenkin ikäihmisillä. Eteisvärinä voidaan hoitaa normaaliin rytmiin sähköisellä rytminsiirrolla eli kardioversiolla, mutta rytmin palautukseen liittyy aina jonkin verran suurempi aivoinfarktin riski kuin jatkuvaan eteisvärinään. Tämän tutkimuksen mukaan on tärkeää pyrkiä tekemään rytminsiirto jo 12 tunnin kuluessa eteisvärinän alkamisesta aivoinfarktivaivan minimoimiseksi.

Tyksin Sydänkeskuksen johtamassa FinCV-tutkimuksessa (Finnish CardioVersion Study) kerättiin tiedot yli 7 600 rytminsiirron eli kardioversion komplikaatioista Turussa, Kuopiossa ja Porissa. Tulokset julkaistiin JAMAssa (Journal of American Medical Association) 13.8.2014.

Työryhmän edellinen, vuonna 2013 ilmestynyt raportti muutti suomalaisen eteisvärinän Käypä hoito -suositusta todetessaan, että myös akuutin eteisvärinäkohtauksen rytminkäännön yhteydessä tarvitaan useimmiten tehokasta verenohennus- eli antikoagulaatiohoitoa.

– Uusin työmme puolestaan korostaa sitä, ettei rytmin kääntöä tule tarpeettomasti viivyttää akuutin eteisvärinäkohtauksen aikaikkunassakaan eli alle 48 tunnissa. Kardioversioon liittyy aina selvästi suurempi aivoinfarktin vaara kuin vakaaseen eteisvärinään, vaikka verenohennuslääkityksestä huolehdittaisiinkin. Lyhyen, alle 12 tuntia kestäneen rytmihäiriökohtauksen rytminsiirrossa riski näyttää joka tapauksessa vähäisemmältä. Miksi riskin nousu oli erityisen suuri naisilla, on yllättävää ja sen syiden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia, toteaa tutkimuksen johtaja, professori, toimialuejohtaja Juhani Airaksinen Tyksin Sydänkeskuksesta.

Mistä on kyse?

Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin sydämen rytmihäiriöistä

Eteisvärinässä sydän lyö epätasaisesti ja usein myös epätavallisen tiheään. Eteisvärinä tuntuu yleensä sydämen tykyttelynä tai epämiellyttävänä muljahteluna rinnassa. Se voi aiheuttaa huimausta, hengenahdistusta ja yleistä heikkoa oloa, mutta ei aina lainkaan tunnistettavia oireita.

Eteisvärinä alkaa yleistyä 60. ikävuoden jälkeen. Eteisvärinälle altistavat mm. kohonnut verenpaine, sydämen läppäviat ja sydämen vajaatoiminta. Eteisvärinä on merkittävin sydänperäiselle aivoinfarktille altistava tekijä. Keskimäärin 15 – 20 prosenttia kaikista aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään. Varhainen eteisvärinän tunnistaminen on tärkeää, koska suuri osa veritulpista ja niistä johtuvista aivoinfarkteista voidaan estää antikoagulaatio- eli verenohennushoidolla.

Julkaisu:

Ilpo Nuotio, Juha E.K. Hartikainen, Toni Grönberg, Fausto Biancari, K.E.Juhani Airaksinen: Time to Cardioversion for Acute Atrial Fibrillation and Thromboembolic Complications. JAMA, August 13, 2014. Volume 312, Number 6, 647 - 648.

Tutkijoista Nuotio, Grönberg ja Airaksinen työskentelevät Tyksissä, Hartikainen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Biancari Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimus on saanut rahoitusta valtion Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille osoittamista tutkimusvaroista ja Sydäntutkimussäätiöltä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän tiedotteen laatija, lääketieteen toimittaja ja tiedetiedottaja Tuula Vainikainen avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä tutkimusta koskevassa viestinnässä. Hänet tavoittaa sähköpostilla osoitteesta tuula.vainikainen@saunalahti.fi ja puhelimella numerosta 045 671 9558.

​