Henkilöstön rokotussuoja lisää potilasturvallisuutta

Maaliskuun alkaessa tuli voimaan tartuntatautilain pykälä, joka koskee työntekijän ja opiskelijan rokotuksia potilaiden suojaamiseksi. Laki edellyttää, että asiakas- ja potilastiloissa saa vain erityisestä syystä käyttää rokottamatonta henkilöstöä.

Lakimuutos edistää potilasturvallisuutta sairaaloissa.

– Hoitohenkilöstön rokottamisen on osoitettu vähentävän potilaiden sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Siten työntekijän rokotukset lisäävät potilasturvallisuutta. Rokottaminen suojaa myös työntekijää vakavilta tartuntataudeilta, muistuttaa ylilääkäri Esa Rintala Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksiköstä.

Rokotussuojan piiriin kuuluvat kaikki potilastiloissa säännöllisesti työskentelevät. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä rokotussuoja koskee noin kolmea neljäsosaa henkilöstöstä.

– Olennaista rokotussuojan vaatimuksessa on säännöllinen työskentely tiloissa, joissa hoidetaan potilaita. Ammattiryhmistä rokotussuoja koskee muun muassa hoitohenkilöstöä, lääkäreitä, laitoshuoltajia ja osastonsihteereitä, mikäli he työskentelevät edellä mainituissa potilastiloissa. Rokotussuojaa ei sen sijaan pääsääntöisesti edellytetä välinehuollon, tekniikan, huollon ja hallinnon henkilöstöltä, Rintala kertoo.

Kysely käytössä jo vuoden ajan

Lakimuutokseen on valmistauduttu sairaanhoitopiirissä jo noin vuoden ajan.

– Uudet työntekijät ovat vastanneet infektioturvallisuuskyselyyn, jolla työterveyshuolto kerää tietoa henkilöstön rokotussuojasta. Nämä tiedot pyydämme nyt kaikilta potilashoidossa työskenteleviltä henkilöiltämme. Tiedot kokoaa työterveysyhtiömme, Esa Rintala kertoo.

Ruuhkan välttämiseksi henkilöstöllä on aikaa tietojen antamiseen kesäkuun loppuun. Uusilta työntekijöitä kattavaa rokotussuojaa edellytetään jo maaliskuun alusta.

Lakimuutokseen valmistautumisesta neuvottelivat sairaanhoitopiirin johto, työterveyshuolto, työsuojeluvaltuutetut ja henkilöstöjärjestöt yhdessä.

– Muutokseen valmistauduttiin myönteisessä hengessä. Se ei tuo suurta muutosta, sillä rokotuskattavuus on potilashoitoa antavissa yksiköissämme jo nyt tavoitteemme mukainen, yli 90 prosenttia, Rintala kertoo.

Rokotus tai sairastettu tauti

Laki edellyttää, että terveydenhuollon työntekijällä ja opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antamaa suojaa influenssaa ja imeväisikäisiä hoitavilta hinkuyskää vastaan.

– Tämä vaatii monilta tiedon hakemista ja kyselyä esimerkiksi omilta vanhemmiltaan, onko sairastunut vesi- tai tuhkarokon. Influenssarokote on uusittava vuosittain ja hinkuyskärokote viiden vuoden välein, Rintala kertoo.

Erityisen syyn perusteella toimintayksiköissä voi työskennellä rokottamatonta henkilöstöä esimerkiksi silloin, jos käytettävissä ei ole muuta ammattitaitoista henkilökuntaa tai uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin. Samoin erityinen syy voi olla se, että rokotettavalla työntekijällä tai opiskelijalla on yliherkkyys tai muu rokotettavan ominaisuus, jonka vuoksi hänelle ei rokotetta voi antaa.

Teksti ja kuva: Suvi Vainio