Mindfulness tukee potilaiden hoitoa myös Tyksissä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä hyödynnetään tietoisuustaitoja

Mindfulnessia on käytetty jo neljä vuotta hoitojen tukena Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ja sen käyttö yleistyy. Mindfulnessin hyödyistä on paljon vahvaa tutkimusnäyttöä ja kiinnostus sen käyttöön sairaalapotilaiden hoidossa kasvaa muuallakin.

Mindfulness, eli tietoisuustaidot, on aiheena 6.11.2015 Turussa, Suomen ensimmäisessä valtakunnallisessa mindfulnessin lääketieteellisen käytön koulutustilaisuudessa, joka kokosi yhteen 120 kiinnostunutta hoitotyön ammattilaista.

Tyksin osastonylilääkäri Tero Taimisen mukaan tilaisuus päätettiin pitää, koska mindfulness on saavuttanut suurta suosiota Suomessa ja kiinnostus sitä kohtaan kasvaa edelleen.

– Kasvava kiinnostus osoittaa tarvetta tämän tyyppiselle tilaisuudelle. Mindfulnessin lääketieteellinen käyttö on tarkasti tieteellisesti tutkittua, ja tätä arvokasta taustatietoa ja perustetta mindfulnessin harjoittamiselle painotettiin tässä koulutustilaisuudessa. Kun tiedämme, miten vaikuttavaa hoito on, sen käyttöön on motivaatiota, Taiminen toteaa.

Sopii itsehoitoon ja ryhmähoitoon

– Meillä mindfulnessia käytetään esimerkiksi yleissairaalapsykiatriassa ja syömisen hallinnassa, apulaisylilääkäri Leena Kähäri Tyksistä kertoo.

– Jo yli 750 sairaanhoitopiirimme työntekijää on suorittanut hoitotyön ammattilaisille tarkoitetun mindfulness-kurssin tai parhaillaan suorittaa sitä.

Kähärin mukaan mindfulness on mainio itsehoitomenetelmä, mutta sopii hyvin myös psykoterapianomaiseen ryhmähoitoon, kuten esimerkiksi Tyksin yleissairaalapsykiatrian poliklinikoilla.

– Tutkimuksissa mindfulness on osoittautunut psykiatristen sairauksien hoidossa kustannustehokkaaksi. Tulokset mindfulnessin hyödyistä erilaisissa terveysongelmissa ja psykiatrisissa häiriöissä ovat selkeitä. Mindfulnessin opiskelu on myös mukavaa. Usein kuvitellaan, että mindfulness olisi vakavamielistä ja se liittyisi jollain tavoin uskontoon, mutta tämä ei pidä paikkaansa, apulaisosastonhoitaja Nina Vahlman-Sario vakuuttaa.

– Lempeämpi suhtautuminen erilaisiin asioihin tuottaa tyytyväisemmän mielen, ja mindfulnessin tarjoamaa lähestymistapaa voi harjoitella välillä leikillisesti.

Vahlman-Sarion mukaan jokainen voi hyötyä mindfulnessista, jos aihe kiinnostaa. Mahdollisuuksia harjoittelemiseen on monilla paikkakunnilla.

– Mindfulness soveltuu hyvin myös lapsille, vanhemmille, tuleville vanhemmille, opettajille, oppilaille, varusmiehille, luovien alojen työntekijöille, psykososiaalisesti kuormittavaa työtä tekeville, sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille jne.

Lääkkeettömät hoitomuodot kiinnostavat

Professori Åsa Nilsonne Tukholman Karoliinisesta Instituutista kertoo, että mieliala-ahdistuslääkkeiden myynti ja käyttö ovat kasvamassa, mutta sekä potilaat että hoitavat henkilöt etsivät lääkkeettömiä hoitovaihtoehtoja, joiden avulla voisi vähentää stressiä ja ahdistusta ja kohentaa mielialaa.

Hänen mukaansa lupaavia ja paljon tutkittuja esimerkkejä lääkkeettömistä hoitomuodoista ovat MBSR- (Mindfulness Based Stress Reduction) ja MBCT- (Mindfulness Based Cognitive Therapy) terapiahoitomallit, mitkä perustuvat mindfulnessiin.

– Viime vuosikymmenen tutkimus mindfulnessia koskevasta neurotieteestä on paljastanut, miten erilaiset mindfulness-harjoitukset näkyvät aivojen toiminnassa ja rakenteessa. Tämä toivottavasti ohjaa tulevaisuuden kliinisiä interventioita, toteaa professori Nilsonne, jota pidetään Pohjoismaiden johtavana mindfulness-asiantuntijana.

Tästä on kysymys

Mindfulness eli tietoisuustaidot juontaa juurensa itämaisesta mietiskelyperinteestä, ja siitä on tieteellisesti muokattu nykyajan ihmiselle sopiva harjoittelumalli parantamaan mielemme hallintaa ja kokonaisterveyttä. Harjoitteleminen ei ole monimutkaista tai vaikeata, ja sitä voi tehdä arkielämän mukana ongelmitta ja ilmaiseksi.

Mindfulness-harjoittelua voi hyvin liittää myös ikäviin tai yksitoikkoisiin tehtäviin. Esimerkiksi vaatteiden silittäminen tai postin hakeminen postilaatikosta saa uutta näkökulmaa harjoittelun avulla. Niinkin voi käydä, että ikävästä työstä voi alkaa saada ihan uudenlaista mielihyvää.

Toinen harjoittelutapa kohdistuu omaan kehoomme. Unohdamme usein kehomme hyvinvoinnin, emmekä kuuntele sen viestejä riittävästi. Tätä voi parantaa mindfulnessin avulla monipuolisesti, jolloin kokonaisvaltainen hyvinvointi lisääntyy. Keskittymiskyky paranee ja voimme saada apua mm. liikapainoon tai erilaisiin riippuvuuksiin. Opimme päästämään irti asioista, mikä on tärkeätä joustavuuden lisäämiseksi.

Kolmas tapa harjoitella on tarkkailla omia ajatuksia hiljaa itsekseen, ilman arvostelua, ja päästää sitten ajatuksista irti, jolloin ne menevät menojaan. Irti päästäminen on tärkeä taito etenkin murehtimista vastaan. Voi ajatella: " Kas tällainen ajatus tuli." Ajatukset voivat olla kuin lehden lööppejä, joita mieli tuottaa uhkakuvina tai varoituksina. Irti päästämisen taito vapauttaa kuluttavista itsesyytöksistä ja lisää elämänrohkeutta.

Turun yliopiston psykiatrian oppiaine ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Psykiatrian tulosalue järjestivät 6.11.2015 valtakunnallisen mindfulness-koulutustilaisuuden. Siinä luennoivat muun muassa Pohjoismaiden johtava mindfulness-asiantuntija, professori Åsa Nilsonne Tukholman Karoliinisesta Instituutista sekä Tyksissä työskentelevä psykiatrian dosentti, osastonylilääkäri Tero Taiminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Psykiatrian tulosalueelta.

Åsa Nilsonne on valmistunut kognitiiviseksi terapeutiksi vuonna 1995, minkä jälkeen hän alkoi perehtyä tarkemmin dialektiseen käyttäytymisterapiaan, missä mindfulnessia opiskellaan terapian osana. Tämän jälkeen hän on tutkinut paljon mindfulnessia, on aktiivinen luennoitsija ja on kirjoittanut aiheesta oppikirjoja, mm. Kuka ohjaa elämääsi, tietoisuustaidot arjen apuna sekä Aivot ja mindfulness.