Hyppää pääsisältöön

Mediatiedote Julkaistu 5.12.2017 15.45

Turvallista syntyä Suomessa

Avainsanat:

Synnyttäjien ja imeväisikäisten menehtyminen oli hyvin tavallista sata vuotta sitten. Myös ihmisten elinajan odote oli yli kolmekymmentä vuotta alhaisempi kuin nykyään.

Camilla Karonen, Jani Raintola ja Rasmus

Camilla Karoselle ja Jani Raintolalle syntyi Tyksissä 30.11.2017 poikavauva. Kuva: Suvi Vainio.

Raskauden ja synnytyksen hoidon kehityskaari kuvaa hyvin Suomen nousua hyvinvointivaltioksi. Sata vuotta sitten lapsivuodekuume ja verenvuoto johtivat satojen synnyttäjien kuolemaan. Nykyisin nainen kuolee synnytykseen harvemmin kuin kerran vuodessa.

– Kätilöiden sekä synnytysten ja naistentautien erikoislääkäreiden koulutus alkoi muuttaa tilannetta paremmaksi. Suurin muutos oli kattava keskussairaala verkosto, jonka ansiosta käytännössä kaikki synnytykset olivat siirtyneet sairaaloihin 1960-lukuun mennessä, kertoo Tyks Naistenklinikan johtaja, ylilääkäri Seija Grénman.

Nykyisin synnyttäjien apuna ovat usean eri osaamisalueen ammattilaiset. He turvaavat esimerkiksi kivunlievityksen synnyttäjille.

– Synnytyksen kivunlievityksestä käytiin pitkään keskustelua, kunnes vuonna 1985 eduskunta myönsi määrärahan anestesialääkäreiden ja -hoitajien palkkaamiseen. Nykyisin 92 prosenttia synnyttäjistä käyttää kivunlievitystä, Grénman kertoo.

Suomessa syntyy sektiolla eli keisarinleikkauksella 16–17 prosenttia vauvoista. Määrä on alhainen moniin muihin maihin verrattuna.

– Se perustuu korkeatasoiseen kätilö- ja lääkärikoulutukseemme. Synnytystapa määräytyy lääketieteellisten syiden perusteella, kun synnytykset hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa, hän sanoo.

Turussa on pitkän perinteet synnytysten hoitamisessa, sillä kätilökoulutus Suomessa alkoi Turussa vuonna 1816.

Suomalaisten lasten ja äitien tärkeän tukipilari, neuvolaverkosto, alkoi kehittyä 1920-luvulla. Sotavuosina toimi kiertäviä neuvoloita. Jo 1950-luvulla lähes kaikki äidit hakeutuivat neuvotarkastuksiin, mikä oli edellytys äitiyspakkaukselle.

Sikiön seuranta kehittynyt

Seija Grénman

Tyksin Naistenklinikan ylilääkäri Seija Grénmanin mukaan myönteinen kehitys synnytysten hoidossa kertoo naisten ja lasten arvostuksesta Suomessa. Kuva: Nadine Karell

Vuosisata sitten joka kymmenes lapsi kuoli ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Nykyisin imeväisikäisten eli alle yksivuotiaiden kuolema on hyvin harvinaista. Sikiön tutkimusmenetelmät kehittyivät voimakkaasti 1960–70-luvuilla.

– Ultraäänitutkimuksilla saadaan tietoa vauvan kehittymisestä ennen syntymää. Sikiön sydänääniä voidaan seurata synnytyksen aikana, Grénman kertoo.

Myös keskosten ennuste on parantunut merkittävästi ja jopa 24–25 raskausviikolla syntyneistä keskosista jää henkiin 90 prosenttia.  

Suuri muutos synnytyksissä on ollut isien mukaan tulo. Vierihoito ja perhehuoneet ovat nykyajan käytäntöjä. "Vanhemmat vahvasti mukana" on Tyksissä kehitetty, myös muualle levinnyt toimintamalli.

Turussa on pitkän perinteet synnytysten hoitamisessa, sillä kätilökoulutus Suomessa alkoi Turussa vuonna 1816.

Juhlavuoden villasukkakeräys ennätystahtiin

Villasukkakeräys juhlavuonna syntyville on osa valtioneuvoston kanslian Suomi 100 – hanketta.

– Itse innostuin sukkien tekemiseen syksyllä 2016. Pieniä sukkia oli todella mukavaa ja nopeaa neuloa. Sivustolta löytyi myös taulukko, jossa oli luettelona synnytyssairaalat ja sukkien arvioitu tarve listattuna, pääluottamusmies Päivi Huhtala sairaanhoitopiiristä kertoo.

Turun yliopistollinen sairaalan tarve oli arvioitu olevan 4376 paria. Tavoite saavutettiin 19.2.2017. Monta sukan kutojaa siis innostui lähtemään mukaan keräykseen, näyttäen netin yllättävyyden.

Mikäli sukkia keräyspisteisiin kerääntyi yli oman kohteen arvioidun tarpeen, vastuuhenkilöt jakoivat niitä eteenpäin. Tällä tavalla saatiin kaikkiin listalla olleisiin sairaaloihin tarpeeksi sukkia jakoon syntyville vauvoille.

Suomessa syntyneitä

Rasmus-vauva

Suomessa syntyi yhteensä 52 814 lasta vuonna 2016. Keinoalkuisesti hedelmöitettynä lapsista syntyy noin  5 prosenttia.

Elinajanodote

Tyttöjen elinajanodote vuonna 1917 oli 49,1 vuotta, mistä se on noussut nykyiseen, 84,1 vuoteen. Poikien odotettavissa oleva ikä oli sata vuotta sitten 43,5 vuotta, kun se nykyisin on 78,5 vuotta.