Tutkittavia kaivataan – Hinkuyskärokotustutkimus käynnistyy Turussa elokuussa

Hinkuyskä on bakteerin aiheuttama hengitystietulehdus, joka aiheuttaa voimakasta puuskittaista yskää. Tautia on saatu rokotuksin vähennettyä mutta ei täysin torjuttua. Tutkimusta tehosterokotteiden ja uusien rokotteiden kehittämiseksi tarvitaan edelleen. Yhteistyössä Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa alkavaan kansainväliseen monikeskustutkimukseen etsitään nyt terveitä koululaisia ja aikuisia.

Suomessa sairastuu lapsia hinkuyskään joka vuosi. Tauti on pienille vauvoille nykyäänkin vaarallinen ja johtaa lähes aina sairaalahoitoon. Maaliskuussa voimaan tulleen uuden tartuntatautilain mukaan myös alle vuoden ikäisiä lapsia hoitavalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalla tulee olla suoja hinkuyskää vastaan.

– Hinkuyskärokotus kuuluu suomalaiseen rokotusohjelmaan, mutta rokotusten antama hyvä suoja kestää vain muutaman vuoden. On ilmeistä, ettei hinkuyskää saada nykyisillä rokotteilla täysin torjuttua ja uusia rokot­teita tarvitaan. Tämä kehitystyö on käynnissä, mutta ratkaisua ei ole odotettavissa lähivuosina. Muuttuneessa tilanteessa on tullut ajankohtaiseksi pohtia myös Suomessa rokotusohjel­man riittävyyttä ja mahdollisia muutostarpeita taudin tehokkaaksi torjumiseksi, kertoo käynnistyvän hinkuyskärokotetutkimuksen johtaja lastentautiopin professori Jussi Mertsola.

Tehokkaampia tehosterokotuksia ja uusien rokotteiden kehittämistä siis tarvitaan. Elokuun alussa käynnistyvään hinkuyskärokotustutkimukseen etsitään nyt terveitä 2003-syntyneitä koululaisia, jotka eivät ole vielä saaneet tehosterokotetta hinkuyskää vastaan 14–15-vuotiaana, 2004–2011-syntyneitä koululaisia sekä 20–34 ja 60–70 vuotiaita aikuisia, jotka eivät ole saaneet rokotusta jäykkäkouristusta, kurkkumätää tai hinkuyskää vastaan (dT tai dtap) viimeisen viiden vuoden aikana.

Tässä kansainvälisessä huippututkimuksessa ei tutkita uutta rokotetta vaan selvitetään verinäytteistä uusilla ja monipuolisilla laboratoriomenetelmillä, miten suoja hinkuyskää vastaan kehittyy eri-ikäisessä väestössä. Rokotteena käytetään jo myynnissä olevaa Boostrix-Polio rokotetta, joka antaa suojaa hinkuyskää-kurkkumätää-jäykkäkouristusta ja poliota vastaan. Tutkittavat saavat yhden Boostrix-Polio rokotteen ja heiltä otetaan vuoden kuluessa yhteensä neljä-viisi verinäytettä.

Tutkimuslääkärinä toimii lastentautien erikoislääkäri, LT Raakel Luoto ja tutkimusta johtaa professori Jussi Mertsola.

Hinkuyskätutkimusta tuetaan vuonna 2018 myös valtion Tyksin erityisvastuualueelle osoittamista tutkimusvaroista.

Kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä tutkimushoitaja Kaisu Kaistiseen puh. 050 407 1618 tai sähköpostilla hinku@utu.fi.

Lisätietoa löytyy rokotetutkimuksen sivulta http://hinku.utu.fi.

-----

Hinkuyskä pähkinänkuoressa

Hinkuyskä on hengitystieinfektio, jonka aiheuttaa Bordetella pertussis -bakteeri. Bakteerin aiheuttama infektio kohdistuu pelkästään keuhkoputkien limakalvoon eikä se aiheuta yleisinfektiota. Infektio kestää noin kuukauden ajan, jonka jälkeen elimistö tuhoaa bakteerin. Bakteerin monet toksiinit aiheuttavat kuitenkin keuhkoputkien limakalvojen tuhoa, josta paraneminen kestää kuukausia.

Aiemmin hinkuyskää esiintyi paljon ja kuolleisuus tautiin oli merkittävää. Ennen rokotusaikakautta hinkuyskä oli tappavin lasten infektiosairaus. Erityisesti pienet, vielä rokottamattomat imeväisikäiset potilaat ovat edelleenkin kuolemanvaarassa.

Rokotukset aloitettiin vuonna 1952 ja niiden myö­tä tauti muuttui harvinaisemmaksi ja 1970-luvulla sairaus miltei unohtui. 1990-luvulle tultaessa todettiin, että kokosolurokotusten antama suoja heikkenee jo muuta­massa vuodessa niin, että tautia alkaa esiintyä merkittävästi noin viiden vuoden kuluttua rokotuk­sesta. Tehosterokotteet otettiin käyttöön vuosina 2003–2005. 2000-luvulla on esiintynyt kaksi laajempaa epidemiaa (2003–2004 ja 2011–2012), jolloin yhteensä yli 2000 lasta sairastui hinkuyskään. Vuonna 2016 oli epidemia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Taudin lisääntyminen oli havaittavissa erityisesti 10–14 vuotiaiden koululaisten keskuudessa.

Perusrokotusohjelman mukaisesti hinkuyskärokotteet annetaan nykyään 3, 5 ja 12 kk iässä ja tehosterokotukset 4 v ja 14 v iässä.

Hinku­yskä tarttuu henkilöstä toiseen pisaratartuntana. Taudin itämisaika on noin 1–2 viikkoa. Hinkuyskää sairastava on tartuttavimmillaan kaksi ensim­mäistä viikkoa oireiden alusta. Yli kolme viikkoa yskineiden, aiemmin rokotettujen, tartutta­vuusriski on vähäinen. Tauti tarttuu erityisen herkästi perheissä ja koululuokissa, joissa noin 80 prosenttia potilaan lähikontakteista saa tartunnan. Noin puolet heistä saa varsinaisen oi­reisen taudin, ja muilla infektio on hyvin lievä tai oireeton. Nykykäsityksen mukaan oireeton henkilö ei ole tartuttava.

Taudinkuva: Hinkuyskä alkaa itämisajan jälkeen flunssan kaltaisin yskä- ja nuhaoirein. Parissa viikossa yskä vaikeutuu ja potilas siirtyy puuskittaisen yskän vaiheeseen. Voimakkaiden yskänpuuskien lopuksi lähes jo tikahtumassa oleva potilas saattaa vetää voimakkaan sisäänhengityksen, jolloin kuuluu hinkuva ääni. Yskänpuuskan lopuksi monet potilaat oksentavat limaa. Pienillä imeväisikäisillä voi esiintyä toistuvia hengityskatkoksia ilman, että yskä olisi hallitseva oire. Puuskittaisen yskän vaihe kestää viikkoja ja yskä talttuu yleensä vähitellen 2–3 kuukaudessa.

Hinkuyskään ei yleensä liity kuumetta. Kuumeen esiintyminen voi olla merkkinä komplikaatiosta, kuten keuhkokuumeesta. Hinkuyskää paljon tavallisempi RS-viruksen aiheuttama hengitystieinfektio voi muistuttaa pienillä rokottamattomilla lapsilla hinkuyskää, mutta RSV-infektioissa keuhkoista kuuluu yleensä uloshengityksessä vinkunaa. On tärkeää muistaa, että hinkuyskä voi esiintyä myös virusinfektioiden kanssa sekainfektiona.

Lue lisää hinkuyskän diagnostiikasta ja hoidosta osoitteesta http://hinku.utu.fi.

Tiedotteen laati lääketieteen toimittaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä tutkimukseen liittyvässä viestinässä.