Tyksin ja Turun yliopiston lääketutkimus löysi uuden hoitomuodon

​Tyksin ja Turun yliopiston lääketutkimus löysi uuden hoitomuodon

Tyks aikuisten teho-osaston apulaisylilääkäri Olli Arolan väitöstutkimuksen mukaan potilailla, jotka saivat hengityskoneen kautta jalokaasu ksenonia, oli vähemmän aivo- ja sydänlihasvauriota sydämenpysähdyksen jälkeisessä hoidossa.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) toteutetussa kliinisessä lääketutkimuksessa annettiin vuosina 2009–2014 ksenonkaasua sydämenpysähdyksen jälkeen elvytetyille tehohoitopotilaille. Tutkimus toteutettiin vaativissa tehohoito-olosuhteissa kontrolloidussa, satunnaistetussa tutkimusasetelmassa.

– Tutkimus oli ensimmäinen maailmassa, joka tutki ksenonkaasun käyttämistä hoitomuotona sydämenpysähdyksen aiheuttamassa oireyhtymässä, johon kuuluvat erityisesti hapenpuutteen aiheuttamat aivojen ja sydämen vauriot, Arola kertoo.

– Tämän kaltaiset satunnaistetut teho-osasto-olosuhteissa tehdyt kliiniset tutkimukset ovat harvinaisia Suomessa. Minulla oli suuri etuoikeus päästä tutkimusryhmään mukaan väitöskirjan tekijänä, hän kiittää.

Ensimmäisenä maailmassa

Arolan väitöstutkimukselle myönnettiin keväällä Lääkärilehden Vuoden väitöskirja – palkinto. Tutkimus on tieteellisesti ja kliinisesti merkittävä, koska aiemmin yhdenkään tutkitun lääkeaineen ei ole todettu suojaavan sydämenpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden aivoja hapenpuutevauriolta.

– Pitkittynyt hapenpuute aiheuttaa sydämenpysähdyksen yhteydessä palautumattoman aivovaurion. Koska potilaan ennuste on tämän vuoksi usein heikko, jokainen keino jolla voimme vaikuttaa ennusteeseen parantavasti, on todella arvokas, Arola sanoo.

Tyksissä toteutetussa lääketutkimuksessa kyettiin osoittamaan aivojen magneettikuvauksen avulla, että potilaan aivojen valkoisen aineen vauriot olivat vähäisemmät ksenonhoitoa saaneilla potilailla. Myös sydänlihasvaurion koko jäi pienemmäksi kuin kontrollipotilailla. Tutkimukseen osallistuneet potilaat sietivät ksenonhoidon hyvin.

Uusi sydämenpysähdyspotilaiden hoitomuoto

Arolan mukaan tutkimusryhmän havainnot puoltavat ksenonkaasun hyödyntämistä uutena hoitomuotona, jolla voidaan parantaa elvytettyjen sydämenpysähdyspotilaiden jatkoselviämistä. Nyt tehdyt havainnot täytyy kuitenkin vahvistaa isommassa potilasjoukossa.

– Vaikka tutkimukseen osallistuneiden 110 potilaan tutkimuskohderyhmä on pieni, tutkimuksella oli ratkaiseva merkitys. Sen perusteella käynnistettiin maailmanlaajuinen ksenonkaasua hoitomuotona selvittävä monikeskustutkimus, johon tällä hetkellä osallistuu 1400 potilasta, Arola kertoo iloisena. Sydämenpysähdyspotilaita on maailmanlaajuisesti paljon, joten tutkimusryhmän tuloksilla on globaalistikin suuri merkitys.

Teksti: Talvikki Härmä

Kuva: Olli Arola ja Taru Sinkkonen