Uni on kallista?

Vietämme kolmasosan elämästämme nukkuen, joten ei liene yllätys, että unen määrä ja laatu vaikuttavat monin tavoin terveyteemme ja elämänlaatuumme. Terve uni  on meille jokaiselle elintärkeää ja kallisarvoista!

Ikääntyminen alkaa jo lapsena, joten riittävään uneen tulee kiinnittää huomiota pienestä pitäen.  Uni vaikutta useiden hormonien eritykseen. Kasvuhormoni on yksi näistä hormoneista.  "Mene ajoissa nukkumaan, jotta kasvat isoksi" – todellakin, kasvuhormonia erittyy eniten nimenomaan iltayöstä. Riittävä hyvälaatuinen uni ja säännöllinen univalverytmi ovat tärkeitä meille kaikille, mutta erityisesti lapsille. Vähemmän nukkuvat lapset ovat tutkimusten mukaan lihavampia kuin pitempään nukkuvat ikätoverinsa, vaikka monia muita tekijöitä kuten perimä, TV:n katselu , liikunta ja ruokailutottumukset otetaan huomioon.

Liian vähäinen tai huonolaatuinen uni aiheuttaa väsymystä, mielialan mataluutta ja ärtyisyyttä, heikentää oppimista, lisää unohtelua ja suurentaa onnettomuusriskiä niin lapsilla kuin aikuisillakin. Nukkuessa ns. glymfaattinen kierto huuhtelee aivojamme päivän aikana kertyneistä "kuona-aineista".  Univaje vaikuttaa myös immuunijärjestelmäämme. Tutkimuksissa on havaittu, että rokotusvaste on heikompi, jos rokotuksen saajaa oli valvotettu kuin jos hän oli saanut nukkua riittävästi.

Uni- ja vireystilahäiriöt ovat alidiagnosoituja ja alihoidettuja ja hoitamattomana usein työkykyä heikentäviä. Pitkäkestoisesta unettomuudesta kärsii noin 10 % suomalaisista. Ajoittain esiintyvien unettomuusoireiden määrä on lisääntynyt erityisesti työikäisessä väestössä niin, että jo yli 40 % kärsii niistä. Uniapneaa sairastaa ainakin 300 000 suomalaista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä jo yli 10 000 uniapneapotilasta käyttää CPAP-laitetta (maskin kautta nukkuessa annettava ylipainehengityshoito) ja yli 2 000 uniapneakiskoa. Levottomat jalat-oireyhtymästä kärsii muutama prosentti väestöstä. Eri unihäiriöt ovat yhteydessä muun muassa suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Nykytiedon mukaan näyttää siltä, että unettomuusoireet edeltävät masennusta, jonka ilmaantuminen voitaisiin mahdollisesti ehkäistä puuttumalla ajoissa unettomuusoireiden hoitoon.

Riittävä ja hyvälaatuinen uni on siis meille kallisarvoista. Sen ovat tunnustaneet maamme ylimmät päättäjätkin, kun valtioneuvoston asetuksella Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille säädettiin valtakunnallinen uni- ja vireystilahäiriöiden diagnostiikan ja hoidon kansallinen koordinaatiovastuu. Tavoitteena on korkealaatuinen kustannustehokas hoito ja potilaiden yhdenvertaisuus. Vuoden 2018 alusta Tyksissä aloitti toimintansa verkostomainen Uni- ja hengityskeskus, jolle tämän vuoden alusta myönnettiin Tyksin huippuyksikköstatus. Kansalliset kaikkien yliopistosairaaloiden ja osin keskussairaaloiden asiantuntijoista kootut työryhmät ovat jo laatineet  useita käytännön ohjeita, osaamis- ja laatukriteereitä ammattilaisille sekä luotettavaa informaatiota potilaille. Näitä ohjeita on nähtävänä Uni- ja hengityskeskuksen nettisivuilla.

Unen kallisarvoisuuden ovat havainneet monet muutkin. Vääriä profeettoja tänä totuuden jälkeisenä aikana esiintyy julistamassa joko täysin virheellistä sanomaa uni- ja vireystilahäiriöiden hoidosta tai tarjoamassa palveluitaan kiskurihintaan. "Unilääkäreitä" ja "uniasiantuntijoita" esiintyy eri medioissa. Suomen Lääkäriliitto puuttuikin hiljattain (Lääkärilehti 31.8.2018) unilääkäritittelin harhaanjohtavaan käyttöön. Kyseinen itse keksitty titteli voi antaa potilaalle virheellisen kuvan siitä, että kyseisellä lääkärillä olisi unilääketieteellistä erityisosaamista. Lääkäriliiton myöntämä unilääketieteen erityispätevyys osoittaa, että hänellä on oman erikoisalansa unilääketieteellistä osaamista – ei siis pätevyyttä kaikkien uni- ja vireystilahäiriöiden hoitoon.

Hyvälaatuinen uni voi tulla potilaalle myös todella kalliiksi. Tuttavani soitti ja kertoi ystävällään diagnosoidun uniapnean eräällä pääkaupunkiseudun yksityisellä lääkäriasemalla. Uniapnean hoidoksi oli aloitettu ylipainehengityshoito maskin kautta eli CPAP-hoito. Potilaan kukkaro oli keventynyt kuukauden sisällä noin 4 000 eurolla. Tuttavani hämmästeli tätä ja kysyi minulta, onko tuollainen Käypä hoito-suosituksen mukaista . CPAP-hoito toki on Käypä hoito-suosituksen mukaista, mutta tuollaiset kustannukset ovat lähinnä potilaan ryöstöä.

Julkisuudessa esitellään myös erilaisia hoitoja, jotka eivät perustu tutkimusnäyttöön. Unikulman "uniasiantuntija" Vesa Tuominen  kertoi Iltalehdessä  14.2.2019: "Suuri osa uniapneasta on lievää ja hoituu sillä, että nukkumisasentoa korotetaan tyynyllä, joka nostaa leuan pystyyn."  Lievän uniapnean tärkeimmät hoidot ovat painonhallinta ja ylipainoisilla laihduttaminen, liikunta, savuttomuus, alkoholin käytön välttäminen erityisesti iltaisin, mahdollisen nenän tukkoisuuden hoito ja asentoriippuvaisessa uniapneassa asentohoito. Tukisukkien käytöstä päiväsaikaan voi myös olla apua. Uutta tyynyä sen sijaan ei kannata ostaa siinä toivossa, että uniapnea sen avulla korjaantuisi – niin helpolta ja houkuttelevalta kuin tuollainen tarjous kuulostaakin.

Terve uni on kallisarvoista, mutta apua siihen voi löytyä jopa ilmaiseksi esimerkiksi Uni- Ja hengityskeskuksen nettisivuilta. Jos Nukkumatti on unohtanut unihiekkapussinsa makuuhuoneeseen tullessasi, voit kokeilla Kolmen minuutin hengähdystaukoa tai Viisi minuuttia tietoista hengittämistä rentoutuaksesi. Humpuuki puolestaan tulee kalliiksi – ja saattaa jopa huonontaa untasi!