Virkeä ja henkevä 3-vuotias Tyksin Uni- ja hengityskeskus

Uni- ja vireystilan häiriöt ovat kansantauteja kuten unettomuushäiriö, uniapnea ja levottomat jalat-oireyhtymä, mutta myös harvinaissairauksia kuten narkolepsia. Uniongelmat ovat Suomessa lisääntyneet viime vuosina; niistä kärsivät niin vauva kuin vaarikin. Pelkästään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä yli 14 000 potilasta käyttää CPAP-laitetta ja yli 2 000 uniapneakiskoa.

Olemme laatineet yhdessä kansallisten koordinaatioryhmien kanssa ohjeita ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamisvaatimuksia, järjestäneet lukuisia paikallisia ja valtakunnallisia koulutustilaisuuksia uni- ja vireystilahäiriöistä tai hengitysvajeesta kärsiviä potilaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Olemme aloittaneet viime syksynä Unikoulun: koulutamme terveyskeskuksiin unihäiriöhoitajia. Osaava henkilökunta ja laadukas hoito ovat paitsi potilaan etu, myös veronmaksajan etu. Olemme myös ainoa terveydenhuollon yksikkö Suomessa, jossa on mahdollisuus osavuotisessa koulutusvirassa kouluttautua unilääketieteen erityispätevyyteen.

Potilasmäärät kasvavat jatkuvasti. Olemme kouluttaneet sairaanhoitajia pitämään itsenäistä vastaanottoa unihäiriöpotilaille psykiatrian ja neurologian poliklinikoilla ja suuhygienistin hoitamaan uniapneakiskoa käyttäviä uniapneapotilaita. Kipupoliklinikalla olemme kouluttaneet henkilökuntaa ja potilaita unen merkityksestä kivun hallinnassa. Uniapneahoitajamme ovat aloittaneet CPAP-hoitoa etänä, jolloin potilas saa CPAP-laitteen jo heti poliklinikkakäynnillä ja pääsee heti aloittamaan hoitoa. Näin korona-aikana vältämme tällä tavoin myös ylimääräisiä fyysisiä kontakteja.

Vaikeaa, hengityslaitehoitoa vaativaa pitkäaikaista hengitysvajetta sairastaa sairaanhoitopiirissämme yli 1 000 potilasta: heistä yli 800 käyttää hengitystukea maskin kautta antavaa kaksoispaineventilaattoria, 200 happirikastinta, jotkut tarvitsevat samanaikaisesti molempia. Pitkäaikaisen hengitysvajeen hoidossa aloitimme ensimmäisenä Pohjoismaissa vuonna 2018 langattoman etäseurannan kaksoispaineventilaattorihoitoa aloitettaessa. Nyt laajennamme sen koskemaan myös pitkäaikaisseurantaa. Tällä tavoin toimimalla säästämme hoitopäiviä vuodeosastolla ja poliklinikkakäyntejä laadusta tinkimättä. Monisairaan potilaan ei tarvitse raahautua koneineen sairaalaan. Poliklinikan hengitysvajehoitajamme tai osastolla työskentelevät konsultoivat hengitysvajehoitajat voivat muuttaa hengityslaitteen säätöjä etänä. Konsultoivan puolipäiväisen hengitysvajehoitajan työ on säästänyt vuodeosastohoitopäivien kustannuksia moninkertaisesti hoitajan palkkakulujen verran. Satasairaala on ottanut saman toimintamallin käyttöön, vastaavin tuloksin.

Ilman korkeatasoista tutkimusta ei voida kehittää korkeatasoista hoitoa. Olemme uranuurtajia vaihdevuosi-ikäisten naisten unihäiriöiden tutkimuksessa. Yhdessä psykologien kanssa tutkimme narkolepsiapotilaiden painajaisia ja kehitämme hoitoa elämänlaatua heikentävään unihäiriöön. Olemme osoittaneet, että CPAP-hoito estää tehokkaasti sydän- ja verisuonitapahtumia, edellyttäen sitä käytettävän säännöllisesti vähintään kuusi tuntia yössä. Yhden sydäntapahtuman estämiseksi pitää hoitaa 18 potilasta; monissa muissa sairauksissa yhden haitallisen tapahtuman estämiseksi useita kymmeniä tai jopa satoja henkilöitä. Teemme tutkimusyhteistyötä paitsi muiden suomalaisten tutkijoiden myös kansainvälisten tutkijaryhmien kanssa. Loppuvuodesta 2020 saimme tiedon, että arvioitsijat antoivat täydet pisteet Sleep Revolution EU- hankkeelle, jossa olemme aktiivisesti mukana.

Kolmivuotias Uni- ja hengityskeskus kiittää kaikkia toimintaa aktiivisesti kehittäneitä ammattilaisia. Kolmivuotiaan innolla ja uteliaisuudella jatkamme työtämme. Koulutamme, hoidamme ja tutkimme – potilaidemme parhaaksi.