Tyksissä käynnistyy covid-19-taudin hoitoa koskeva tutkimus

Sairaalahoitoa tarvitsevista koronapotilaista miltei kolmasosa tarvitsee tehohoitoa. Lisäksi vakavaan tautimuotoon sairastuneen riski monielinvaurioon kasvaa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) käynnistyy tutkimus lääkeaine tosilitsumabin vaikutuksesta koronapotilaiden hoidossa.

Tyksin infektiotautien ylilääkäri Jarmo Oksi puhuu innostuneesti kesän aikana käynnistyvästä covid-19-taudin hoitoa koskevasta tutkimuksesta. Hän toimii tutkimuksessa vastaavana henkilönä.

– Tutkimukseen otetaan mukaan vapaaehtoisia sairaalahoitoon joutuneita potilaita, joilla on todettu covid-19-tauti sekä siihen liittyvä happeutumishäiriö ja selviä merkkejä elimistön tulehdusreaktiosta, ns. sytokiinimyrskystä, hän kertoo. 

Joidenkin sairauteen liittyvien kuolemantapausten taustalla arvellaan olevan viruksen elimistössä laukaisema tulehdusreaktio, sytokiinimyrsky. Sytokiinimyrskyksi kutsutaan elimistön immunologista puolustusreaktiota, jossa elimistö alkaa tuottaa suuria määriä tulehduksen välittäjäaineita, ns. sytokiineja.

Oksin mukaan happeutumishäiriö ja elimistön sytokiinimyrsky ovat merkkejä siitä, että lähipäivien kuluessa potilaan keuhkoissa saattaa kehittyä akuutti hengitysvajausoireyhtymä (ARDS), joka usein johtaa hengityskonehoitoon.

Sairaalaan joutuneista kolmasosa tehohoitoon

Oksi kuvailee miten covid-19-tautiin sairastunut henkilö tulee aina ensin lievästi oireiseksi. Jopa ihmiset, jotka myöhemmin tarvitsevat tehohoitoa, vaikuttavat aluksi varsin hyväkuntoisilta. 

– Vakavasti oireilee noin 20 prosenttia kaikista sairastuneista. Heillä hengitys vaikeutuu huomattavasti ja tietokonekuvauksissa voidaan havaita keuhkoissa laaja-alaisia muutoksia, Oksi selventää.  

Muutaman päivän kuluessa sairaalahoidossa olevan potilaan hengitysvaikeudet saattavat pahentua entisestään ja riski ARDS-oireyhtymän kehittymisestä ja hengityskonehoidon tarpeesta kasvaa. Samalla pienten verisuonten seinämiin syntyvä tulehdus voi aktivoida veren hyytymistekijöitä ja aiheuttaa verisuonitukoksia eri puolilla elimistöä. Elinvaurioita voi tulla esimerkiksi sydämeen, aivoihin ja munuaisiin. Pahimmillaan kehossa käynnistyy hengenvaarallinen monielinvaurio. Oksin mukaan sytokiinimyrskyn aiheuttama elimistön yliviritystila voikin olla potilaalle vahingollisempi kuin alkuperäinen virusinfektio.

– Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että sairaalaan joutuneista covid-19-tautia sairastavista potilaista miltei kolmasosa tarvitsee tehohoitoa, joka sekään ei aina pelasta potilasta, Oksi toteaa.

Tutkimuslääkkeen odotetaan vähentävän tehohoidon tarvetta

– Nykyisin tunnetaan useita muihin sairauksiin käytössä olevia lääkkeitä, jotka hillitsevät elimistön tulehdusreaktioita. Tällaisia lääkkeitä testataan nyt koronan hoitoon, Oksi kertoo.

Maailmanlaajuisesti on käynnissä yli 300 lääketutkimusta, jotka selvittävät jo olemassa olevien lääkkeiden tehoa covid-19-sairauteen. 

– Osa tutkimuksia keskittyy itse virukseen vaikuttaviin lääkkeisiin, mutta suuri osa käsittelee tulehdusreaktiota hillitsevien lääkkeiden käyttöä, Oksi selventää.

Tyksissä käynnistyvä tutkimus tarkastelee reuman hoidossa käytettävän tosilitsumabi-lääkeaineen tehoa covid-19-taudin hoidossa. Tosilitsumabi estää interleukiini IL-6:n vaikutuksia elimistössä. IL-6 on tulehdusreaktiota voimistava sytokiini.

– Sytokiinimyrskyn taltuttamisessa olennaisinta on lääkkeen oikea ajoitus. Pyrimme tutkimuslääkkeellä estämään tai lyhentämään potilaan tehohoidon tarvetta, Oksi kertoo. – Tarkastelemme miten lääkeaine hillitsee viruksen elimistössä käynnistämää yliampuvaa tulehdusreaktiota ja estänee akuutin hengitysvajausoireyhtymän etenemistä, hän kuvailee. Samalla on mahdollista kyetä rajoittamaan myös muita elinvaurioita, hän kuvailee.

Tutkimusryhmän suunnitelmalle on myönnetty Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA:n ja Valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan TUKIJA:n sekä VSSHP:n tutkimuslupa. Tutkimus käynnistynee Tyksissä heinä-elokuun aikana riippuen koronapotilastilanteesta, joka tällä hetkellä on erittäin rauhallinen.

Teksti ja kuva: Talvikki Härmä