Melanooma ja muut ihosyövät

Melanooma on lähtöisin ihon pigmenttiä tuottavista soluista, melanosyyteistä. Melanosyyttejä on ihon pinnan, orvaskeden, alimmassa solukerroksessa tyvisolujen joukossa. Melanoomista suurin osa ilmaantuu iholle uusina muutoksina, mutta myös iholla aiemmin ollut hyvänlaatuinen pigmenttiluomi voi alkaa muuntua melanoomaksi. Tavallisesti melanooma on väriltään kirjava tai hyvin tumma ihomuutos, jonka muoto saattaa olla epäsäännöllinen. Melanoomalle on tyypillistä melko nopea kasvu. Näkyvyytensä vuoksi melanooma on mahdollista löytää jo varhaisessa vaiheessa, jolloin sen ennuste on erittäin hyvä. 

Luomea tai ihomuutosta on syytä epäillä  melanoomaksi, jos huomaat ihollasi: 

• uuden, melko nopeasti kasvavan tumman luomen ilmestyminen 
• vanhan luomen kasvu 
• vanhan luomen värin muuttuminen sinimustaksi tai punaruskean kirjavaksi 
• kipu, verenvuoto kutina ja punainen väri luomen ympärillä 
• epäsymmetrinen muoto, epätarkka, polveileva reuna  
• epätasainen, eri sävyjä sisältävä väri  
• yli 6 mm läpimitta 

Ota yhteyttä joko puhelimitse tai sähköisesti terveydenhuoltoon (työterveys, oma terveyskeskus, yksityinen terveysasema). Kerro yhteydenoton syy eli mitä oireita/löydöksiä sinulla on tai mikä ihomuutoksessa huolestuttaa sinua. Hoidon tarpeen arvion perusteella sinulle varataan vastaanottoaika, joka voi olla lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle. Vastaanottokäynnillä tapaat lääkärin tai hoitajan, joka tutkii sinut ja arvioi ihomuutostasi. Tarvittaessa sinulle varataan toimenpideaika, jossa epäilyttävä ihomuutos poistetaan patologin tutkittavaksi. 

Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa. Toimenpiteessä epäilyttävä ihomuutos poistetaan yleensä kokonaan. Kookkaissa ihomuutoksissa tai jos muutos sijaitsee haastavassa paikassa (kuten kasvot), saatetaan ottaa pienempi näytepala. 

Haava suljetaan yleensä ompeleilla, joita pidetään noin 1–2 viikon ajan. 

• Saat toimenpiteen yhteydessä kotiin mukaan kirjalliset haavanhoito-ohjeet. 
• Pidä haava kuivana vuorokauden ajan. 
• Ompeleiden (tikkien) aikana ei suositella hikoilua, uimista tai saunomista. 
• Ompeleiden poistoa varten sinulle varataan tarvittaessa aika sairaanhoitajan vastaanotolle. 
• Jos haavasi on suljettu ihonsisäisin ompelein, ne sulavat itsestään eikä niitä tarvitse poistaa. 

Poistettu ihomuutos lähetetään patologille ja diagnoosin saaminen kestää yleensä kiireettömissä näytteissä 3–6 viikkoa. Jos lääkäri epäilee melanoomaa, pyydetään tulokset kiireellisemmin. Diagnoosin ilmoittamisesta sovitaan hoitavan lääkärin kanssa toimenpiteen yhteydessä. Toimi ammattilaisten kanssa sovittujen ohjeiden mukaan diagnoosin saamiseksi. Ota yhteys ammattilaiseen, jos et ole saanut tietoa diagnoosista kuuden viikon kuluessa 

Jos sinulla todetaan melanooma, tehdään lähete erikoissairaanhoitoon Tyksiin jatkotutkimuksia ja hoitoa varten.  

Lisätietoa melanoomasta ja sen oireista löydät Terveyskylän sivuilta Mikä on melanooma?  

Melanoomalähetteet ovat aina kiireellisiä (kiireellisyysluokka alle 30 vrk). Melanoomaan perehtynyt lääkäri käsittelee lähetteesi ja ohjaa sinut melanooman paksuuden mukaan lääkärin vastaanotolle, suoraan uusintaleikkaukseen tai tilanteesi käsitellään ihokasvainten moniammatillisessa hoitokokouksessa. Lähetteen käsittelyssä jatkohoitopaikka määräytyy kasvaimen erityispiirteiden (esim. tyyppi, sijainti) mukaan eri erikoisaloille hoidettavaksi. Lähetteen käsittelyn yhteydessä lääkäri voi tilata ennen vastaanottoa tehtäväksi kuvantamistutkimuksia. Hoitaja ottaa sinuun yhteyttä mahdollisten kuvantamistutkimusten ajankohdasta ja antaa ohjeet tutkimuksia varten. 

Lue lisää: Melanoomaan sairastuneelle.pdf 

Vastaanotolla tapaat hoidosta vastaavan lääkärin, joka kertoo sinulle tarkemmin diagnoosistasi, tutkimustuloksista sekä hoitosuunnitelmastasi. Vastaanotolla käydään läpi melanooman löydökset sekä taudin biologiset erityispiirteet, ja suunnitellaan leikkaushoito niiden mukaisesti noudattaen kansallisia ja kansainvälisiä hoitosuosituksia. Tutkimustuloksesi käydään tarvittaessa läpi moniammatillisessa  hoitokokouksessa ennen leikkausta. Vastaanotolla tarkastetaan mahdollisen aiemman toimenpiteen arpi, muut ihoalueet, sekä tunnustellaan imusolmukealueet. Jos imusolmukealueilta löydetään vastaanoton yhteydessä tunnustelemalla poikkeavaa, tarvittavat kuvantamistutkimukset varataan toteutettavaksi vastaanoton jälkeen, mutta ennen leikkausta tehtäväksi. Sinut voidaan kutsua myös suoraan toimenpidevastaanotolle. Tällöin tapaat hoitavan lääkärin toimenpidehuoneessa, ja vastaanoton aikana käydään läpi samat asiat kuin tavanomaisella vastaanottokäynnilläkin.  

Melanooma on tyypillisesti poistettu kokonaan jo diagnoosia tehtäessä. Tämän lisäksi plastiikkakirurgi tekee yleensä laajemman poiston alkuperäisen kasvaimen ympäriltä ja alapinnalta. Tällä varmistetaan, että mahdolliset yksittäiset melanoomasolut poistetaan. Uusintaleikkauksessa poistetaan leikkausarpi ja tarvittava alue sen ympäriltä. 

Poiston laajuus riippuu melanooman syvyydestä sekä sijainnista. Leikkaushaava voidaan ommella suoraan kiinni, ihokielekkeen avulla tai tekemällä ihosiirto. 

Uusintaleikkauksen yhteydessä selvitetään, melanooman paksuudesta riippuen, syövän mahdollinen leviäminen imusolmukkeisiin vartijasolmuketutkimuksella. Vartijasolmuke on se imusolmuke, johon kasvainsolut kulkeutuvat ensimmäisenä. Vartijasolmuketutkimuksen tarkoituksena on etsiä ja poistaa kyseinen imusolmuke ja tutkia se mikroskooppisesti.   

Lue lisää:  

Polikliiniseen toimenpiteeseen tulijalle.pdf 

Ommeltu haava (plastiikka- ja yleiskirurgia).pdf  

Ihomelanooman tärkein hoitomuoto on leikkaus. Paikallinen melanooma eli ihoon rajoittunut syöpä onnistutaan yleensä hoitamaan parantavasti. Jos melanooma on paikallinen ja pinnallinen eikä vartijasolmukkeessa havaita syöpää, pelkkä seuranta perusterveydenhuollossa riittää. Leviämis- ja uusiutumisriskistä kertovat melanooman paksuus, pinnan haavautuminen ja vartijaimusolmukelöydös. Tarvittaessa leikkauksen jälkeen moniammatillisessa hoitokokouksessa kirurgi, ihotautilääkäri, syöpälääkäri ja patologi käyvät läpi diagnoosin, tekevät yksilöllisen hoitosuunnitelman ja antavat suosituksen sinulle sopivasta jatkohoidosta ja seurannasta. Moniammatillisessa hoitokokouksessa käsitellyistä ja sovituista asioista kuulet sovitulla tavalla joko lääkärin vastaanotolla, puhelimitse tai OmaKannan kautta. 

Jos melanooman uusiutumisriski on korkea, saat leikkaushoitoa täydentävää liitännäishoitoa. Hoito kestää tyypillisesti vuoden. Hoitona käytämme potilaskohtaisesti joko immunologisia, suoneen muutaman viikon välein tiputettavia vasta-aineita, tabletteina otettavia täsmälääkkeitä tai sädehoitoa. 

Lääkehoito: 

Lääkehoito pystyy hävittämään mahdollisesti leviämään lähteneet syöpäsolut, joita ei voida tutkimuksissa löytää, mutta joiden olemassaolon riski arvioidaan suureksi. Hoidon tavoitteena on vähentää melanooman uusiutumisriskiä. Lääkehoito-vaihtoehtoja melanooman liitännäishoidossa on useampia. Lääkehoitovalinta riippuu mm. kasvaimen geenitutkimusvastauksista ja taustasairauksistasi. Liitännäislääkehoidon kesto on pääsääntöisesti yksi vuosi. Jos syöpälääkehoitoon liittyy kuitenkin merkittäviä haittavaikutuksia, hoidon kesto saattaa olla suunniteltua aikaa lyhyempi. Käytössä olevien lääkehoitojen toteutustapa ja haitat vaihtelevat, ja näistä keskustellaan kanssasi. Lääkehoitovalinta tehdään yhdessä kanssasi huomioiden oma mielipiteesi hoidon toteutuksesta. 

Sädehoito: 
Leikkauksen jälkeistä sädehoitoa harkitaan joskus tilanteissa, joissa kookkaita melanoomamuutoksia todetaan lähtötilanteessa imusolmukealueilla. Mikäli harkitaan sädehoitoa, sinulle kerrotaan hoidon toteutuksesta ja yksilöllisestä sädehoitosuunnitelmastasi sädehoitopoliklinikalla lääkärin vastaanotolla. Sädehoidon suunnittelua varten tehdään alkuun tietokonekuvaus, jonka pohjalta sädehoitolääkäri suunnittelee tarkan sädehoitoalueen. Sädehoitoa toteutetaan yleensä useamman viikon ajan peräkkäisinä arkipäivinä. Tyypillisenä haittana sädehoitoalueen iho voi ärtyä sädehoidon edetessä. Muut haitat riippuvat alueesta, johon sädehoitoa toteutetaan, ja saat näistä lisätietoa ennen sädehoidon alkamista. 

Leikkauksen jälkeen seuranta jatkuu yleensä viiden vuoden ajan Tyksissä tai perusterveydenhuollossa. Ohuiden melanoomien uusiutumisriski on pieni, ja yli 90 prosenttia potilaista paranee leikkauksella. Vaikka uusiutumisriski on pieni, suositellaan seurantaa avoterveydenhuollossa viiden vuoden ajan. Jos seurantasi toteutetaan avoterveydenhuollossa, ajanvaraus on sinun vastuullasi. 

 Seurantaohje melanoomapotilaalle.pdf  

Jatkoseurantasi ohjataan Tyksin syöpätautien poliklinikalla, jos tietyt riskitekijät täyttyvät. Siinä tapauksessa sinulle ohjelmoidaan leikkauksen jälkeen verikokeet, vartalon tietokonetomografia ja lääkärin vastaanotto. Näistä saat kutsun ohjeineen postitse kotiin. Tyksissä seuranta toteutuu syöpätautien poliklinikalla suositusten mukaisesti. Vastaanotot voivat seurannan aikana olla joko sairaanhoitajalla tai lääkärillä. Runsasluomiset melanoomapotilaat ohjataan tarvittaessa ihotaudeilla erilliseen seurantaan. Jos olet saanut leikkaushoitoa täydentävää liitännäishoitoa, seurantasi toteutetaan syöpätautien poliklinikalla Tyksissä. 

Ihosyövissä omaseuranta on tärkeässä roolissa. Jos huomaat omaseurannassa iholla huolestuttavan muutoksen, ole yhteydessä sinulle ilmoitettuun melanoomaseurannan paikkaan. Jos melanooman leikkausarven ympäristöön tai imusolmukealueelle (nivunen, kainalo, kaula) ilmaantuu havaittavia muutoksia (esim. tummaa tai sinertävää värimuutosta, pattimaista kasvua tai olemassa olevan luomen kasvua/muutoksia), tulee sinun ottaa viivyttelemättä yhteyttä ohjattuun seurantapaikkaasi. 

Melanooman syntyyn vaikuttavat monet eri tekijät, joista yksi on liiallinen ihon aurinkoaltistus. Tämä on ainoa tekijä, johon voit itse vaikuttaa. Suojaa ihosi auringon aiheuttamalta palamiselta sekä ruskettumiselta hakeutumalla varjoon keskipäivällä sekä suojaamalla iho vaatetuksin ja aurinkosuojavoitein. Auringonvalolta suojautuminen vähentää melanooman lisäksi myös muita ihosyöpiä ja niiden esiasteita. 

Hyödyllisiä linkkejä: 

Ihon seuranta 

Suojaudu ihosyövältä 

Huolimatta alkuvaiheen leikkauksesta ja mahdollisesta liitännäislääkehoidosta, osa melanoomista uusiutuu lähettäen etäpesäkkeitä. Joskus jo melanooman toteamisen yhteydessä havaitaan etäpesäkkeitä, joita ei voida hoitaa leikkauksella. Tällöin puhutaan levinneestä melanoomasta. Levinneen syövän hoito suunnitellaan yksilöllisesti potilaskohtaisesti riippuen mm. taudin levinneisyydestä ja genetiikan tutkimusvastauksista. Levinnyttä melanoomaa hoidetaan pääsääntöisesti syöpälääkehoidoilla, joiden tavoitteena on jarruttaa taudin etenemistä. Pääasiallisina syöpälääkehoitomuotoina käytetään usein joko immunologisia syöpälääkehoitoja tai ns. täsmälääkehoitoja. Huomattava osa potilaista voi elää jopa vuosia ilman, että levinnyt melanooma aiheuttaa hankalia oireita. Osa potilaista voi jopa parantua levinneestä melanoomasta, mutta tämän varmistamiseksi on jatkettava tiivistä seurantaa. Syöpätautien poliklinikalla lääkärin vastaanotolla suunnitellaan parhaiten sinun tautitilanteesi sopiva hoito. Hoidonsuunnittelukäynnillä saat ohjeistuksen sekä suullisesti että kirjallisesti syöpälääkehoidon toteutuksesta, siihen liittyvistä mahdollisista haittavaikutuksista ja niiden ennaltaehkäisystä sekä suunnitelman hoidon tehon seurannasta. 

Immunologinen lääkehoito 

Immunologisen lääkehoidon tarkoituksena on vapauttaa elimistön omat puolustajasolut hyökkäämään melanoomasoluja vastaan. Tämä käynnistetään tiputtamalla suoneen yhtä tai kahta vasta-ainetta muutaman viikon välein. 

Suuri osa potilaista sietää vasta-ainehoidon hyvin, eikä vakavia haittavaikutuksia ilmene. Kuitenkin osalla potilaista toimintaan heränneet puolustajasolut käyvät omien terveiden solujen kimppuun aiheuttaen erilaisia tulehdustiloja esimerkiksi kilpirauhasessa, iholla, keuhkoissa, suolistossa, nivelissä tai maksassa. Jos tulehdus on voimakas, tarvitset lääkehoitoa tulehdusreaktion hillitsemiseksi. 

Tablettimuotoiset täsmälääkkeet ja solunsalpaajat levinneen melanooman hoidossa 

Osassa melanoomia havaitaan BRAF-geenin mutaatio, johon on tarjolla tabletteina otettavia täsmälääkkeitä. Useimmilla potilaista kasvaimet pienenevät tai jopa häviävät näkyvistä nopeasti lääkityksen avulla. Yhden tai kahden tablettilääkkeen hoitoja jatketaan niin kauan, kun ne pitävät taudin kurissa. Tyypillisiä hoidon haittoja ovat kuumeilu, väsymys sekä nivel- ja iho-oireet.  

Myös solunsalpaajia käytetään melanooman hoidossa. Solunsalpaajat sopivat potilaille, joilla ei todeta melanoomasolukon BRAF-mutaatiota tai joilla on vakava autoimmuunisairaus, joka on yleensä este immunologiselle hoidolle. 

Tukipalveluiden tavoitteena on edistää potilaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia sairastumisen alusta lähtien. Palvelujen tarve vaihtelee hoidon eri vaiheissa. Osaan tukipalveluista tarvitaan lääkärin lähete. Myös vertaistuki on todettu tärkeäksi vakavan sairauden kohdatessa. Vertaistukea on tarjolla myös läheisille. Sairaalan sosiaalityöntekijä, sairaalateologi ja seksuaalineuvoja ovat henkisenä tukena vaikeiden asioiden kohtaamisessa. Halutessasi sinulle voidaan varata aika poliklinikkakäynnillä tai osastojakson aikana. Sosiaaliturvasta sairauden aikana löydät tietoa myös Kelan sivuilta. Sairastaminen | Henkilöasiakkaat | Kela Syöpäjärjestöjen kautta saat vertaistukea, potilasoppaita sekä tietoa erilaisista syöpäsairauksista. Syöpäjärjestöt järjestävät myös sopeutumisvalmennuskursseja ja erilaisia tapahtumia syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys 

Hyödyllisiä linkkejä: 

Potilaan tuki – FICAN West 

Syöpäpotilaan hyvinvointi, kuntoutuminen ja tukipalvelut | Tyks 

Syöpäpotilasta tukevia palveluja